Osingonjakorytmin vaikutukset pörssikurssiin: Vertailussa Nasdaq-OMXH ja Nasdaq-US
Miettinen, Tomi (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052712027
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052712027
Tiivistelmä
Työn tausta liittyy osinkoanomaliaan, tai irtoamispäivän ilmiöön, tämän teorian mukaan osakekurssi laskee irtoamispäivänä maksetun osingon verran. Päätavoitteena on tutkia, vaikuttaako ilmiön toteutumiseen vuodessa tapahtuvien irtoamispäivien lukumäärä. Alatavoitteina tutkitaan, löytyykö näille mahdollisille kurssimuutoksille muita selityksiä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2021.
Työhön on valittu 11 yritystä Helsingin pörssistä, sekä Yhdysvaltojen Nasdaq-pörssistä. Nämä 11 yritystä edustavat jokaista ICB toimialaluokituksen alaa. Vertailu kahdesta eri pörssistä valittiin siksi, että Suomessa perinteisesti osingot maksetaan vuosittain, kun taas Yhdysvalloissa tapana on jakaa osinko kvartaaleittain. Tarkastelujaksoksi valittiin vuodet 2017 ja 2018, mutta tutkimuksessa käytetyt tunnusluvut ovat irtoamista edeltäviltä vuosilta, eli 2016 ja 2017.
Teoriaosuudessa käydään läpi osakemarkkinoita yleisesti, pörssien historiaa, käytetyt tunnusluvut, sekä erilaisia sijoitusstrategioita. Työhön olennaisesti liittyy markkinoiden tehokkuus, sekä anomaliat. Markkinoiden ollessa tehokkaat, anomalioita ei pitäisi löytyä lainkaan.
Empiirisessä osassa havainnot käydään läpi toimialoittain, vertaillen molempien pörssien valittuja yrityksiä keskenään. Havainnot on jaoteltu neljään osaan. Ensimmäisenä käydään läpi pörssikurssin reaktio irtoamispäivänä, toisena toipumisaika irtoamista edeltäneen päivän päätöskurssiin, kolmantena irtoamispäivänä tapahtunut vaihtovolyymi verrattuna keskivertopäivään, sekä viimeisenä yritysten tunnusluvut ja kannattavuuden mittarit.
Erot pörssien välillä olivat selkeät, mutta tarkastelujakson ollessa vain 2 vuotta, tuloksiin vaikuttivat muutaman yrityksen suuret muutokset tarkastelujaksolla, sekä globaali markkinatilanne. Helsingin pörssin osakkeiden havaittiin reagoivan irtoamispäivänä voimakkaasti, lähes maksetun osingon verran, toipumisaika oli huomattavasti yhdysvaltalaisia yrityksiä pidempi ja vaihtovolyymi kasvoi irtoamispäivänä reilusti. Tunnuslukujen valossa suomalaiset yritykset kuitenkin vaikuttivat pärjänneen paremmin. Yhdysvaltalaisten yritysten osalta reaktiot olivat poikkeukselliset, sillä 32 kertaa 88 irtoamispäivästä kurssi päättyi korkeammalle, kuin edellisenä pörssipäivänä. Havaintojen perusteella yhdysvaltalaisten yritysten osalta ei ollut havaittavissa irtoamispäivän ilmiötä siten, että voitaisiin sitä kutsua toistuvaksi ilmiöksi.
Työhön on valittu 11 yritystä Helsingin pörssistä, sekä Yhdysvaltojen Nasdaq-pörssistä. Nämä 11 yritystä edustavat jokaista ICB toimialaluokituksen alaa. Vertailu kahdesta eri pörssistä valittiin siksi, että Suomessa perinteisesti osingot maksetaan vuosittain, kun taas Yhdysvalloissa tapana on jakaa osinko kvartaaleittain. Tarkastelujaksoksi valittiin vuodet 2017 ja 2018, mutta tutkimuksessa käytetyt tunnusluvut ovat irtoamista edeltäviltä vuosilta, eli 2016 ja 2017.
Teoriaosuudessa käydään läpi osakemarkkinoita yleisesti, pörssien historiaa, käytetyt tunnusluvut, sekä erilaisia sijoitusstrategioita. Työhön olennaisesti liittyy markkinoiden tehokkuus, sekä anomaliat. Markkinoiden ollessa tehokkaat, anomalioita ei pitäisi löytyä lainkaan.
Empiirisessä osassa havainnot käydään läpi toimialoittain, vertaillen molempien pörssien valittuja yrityksiä keskenään. Havainnot on jaoteltu neljään osaan. Ensimmäisenä käydään läpi pörssikurssin reaktio irtoamispäivänä, toisena toipumisaika irtoamista edeltäneen päivän päätöskurssiin, kolmantena irtoamispäivänä tapahtunut vaihtovolyymi verrattuna keskivertopäivään, sekä viimeisenä yritysten tunnusluvut ja kannattavuuden mittarit.
Erot pörssien välillä olivat selkeät, mutta tarkastelujakson ollessa vain 2 vuotta, tuloksiin vaikuttivat muutaman yrityksen suuret muutokset tarkastelujaksolla, sekä globaali markkinatilanne. Helsingin pörssin osakkeiden havaittiin reagoivan irtoamispäivänä voimakkaasti, lähes maksetun osingon verran, toipumisaika oli huomattavasti yhdysvaltalaisia yrityksiä pidempi ja vaihtovolyymi kasvoi irtoamispäivänä reilusti. Tunnuslukujen valossa suomalaiset yritykset kuitenkin vaikuttivat pärjänneen paremmin. Yhdysvaltalaisten yritysten osalta reaktiot olivat poikkeukselliset, sillä 32 kertaa 88 irtoamispäivästä kurssi päättyi korkeammalle, kuin edellisenä pörssipäivänä. Havaintojen perusteella yhdysvaltalaisten yritysten osalta ei ollut havaittavissa irtoamispäivän ilmiötä siten, että voitaisiin sitä kutsua toistuvaksi ilmiöksi.