Osteoporoosihoitajan antaman tuen merkitys osteoporoosipotilaan omahoidossa
Aavinko, Jenni; Karppinen, Eeva (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711969
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata potilasohjauksen merkitystä osteoporoosipotilaiden omahoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa osteoporoosipotilaiden ohjauksen kehittämiseksi. Tilaajana toimi Porin Perusturva.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia haettiin Samk Finna-, Arto-, Terveysportti-, Medic-, Google Scholar- ja PubMed-tietokannoista vuosilta 2011-2021. Aineistokielinä tutkimuksissa oli suomi ja englanti. Lopulliseen analyysiin valikoitui kahdeksan tutkimusta. Tutkimuksista viisi oli suomalaista tutkimusta ja kolme kansanvälistä tutkimusta. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta potilasohjauksella olevansuuri merkitys potilaan omahoidon toteutumisen kannalta. Yksilöohjaus osoittautui käytetyimmäksi ohjausmenetelmäksi. Ohjauskäyntien säännöllisyyden ja toistuvuuden todetaan olevan liitoksissa osteoporoosipotilaan omahoitoon sitoutumisessa. Riittävällä ajankäytöllä ja näyttöön perustuvalla tiedolla on vaikuttavin merkitys laadukkaan potilasohjauksen toteutumisessa. Onnistunut potilasohjaus edesauttaa sairauden hallintaa, elämänlaatua ja vähentää sairauden aiheuttamia hoitokäyntejä. Tavoitteellisella potilasohjauksella on pitkällä aikavälillä fyysisiä, psyykkisiä ja taloudellisia vaikutuksia.
Osteoporoosia sairastavat potilaat tarvitsevat ohjausta ja tietoa sairaudesta, tietoa osteoporoosimurtuman jälkeisestä kuntoutuksesta, lääkitysestä ja sen hyödyistä, ennusteesta ja sairauden vakavuudesta, ruokavaliosta ja liikunnasta, lisäravinteiden (kalsium, D-vitamiini) tarpeellisuudesta sekä niiden annostuksesta.
Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksia haettiin Samk Finna-, Arto-, Terveysportti-, Medic-, Google Scholar- ja PubMed-tietokannoista vuosilta 2011-2021. Aineistokielinä tutkimuksissa oli suomi ja englanti. Lopulliseen analyysiin valikoitui kahdeksan tutkimusta. Tutkimuksista viisi oli suomalaista tutkimusta ja kolme kansanvälistä tutkimusta. Kirjallisuuskatsaukseen valittu aineisto analysoitiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta potilasohjauksella olevansuuri merkitys potilaan omahoidon toteutumisen kannalta. Yksilöohjaus osoittautui käytetyimmäksi ohjausmenetelmäksi. Ohjauskäyntien säännöllisyyden ja toistuvuuden todetaan olevan liitoksissa osteoporoosipotilaan omahoitoon sitoutumisessa. Riittävällä ajankäytöllä ja näyttöön perustuvalla tiedolla on vaikuttavin merkitys laadukkaan potilasohjauksen toteutumisessa. Onnistunut potilasohjaus edesauttaa sairauden hallintaa, elämänlaatua ja vähentää sairauden aiheuttamia hoitokäyntejä. Tavoitteellisella potilasohjauksella on pitkällä aikavälillä fyysisiä, psyykkisiä ja taloudellisia vaikutuksia.
Osteoporoosia sairastavat potilaat tarvitsevat ohjausta ja tietoa sairaudesta, tietoa osteoporoosimurtuman jälkeisestä kuntoutuksesta, lääkitysestä ja sen hyödyistä, ennusteesta ja sairauden vakavuudesta, ruokavaliosta ja liikunnasta, lisäravinteiden (kalsium, D-vitamiini) tarpeellisuudesta sekä niiden annostuksesta.