Maksuhäiriöiden vaikutus työllistymiseen - Velallisten kokemuksia

Abstract

Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) lisättiin vuonna 2008 säännös, jolla pyrittiin selkeyttämään luottotietojen käyttöä työelämässä. Työnhakijan tai työntekijän luottotietojen tarkistaminen on siten lainsäädännössä rajattu tilanteisiin, joissa työnantaja objektiivisesti arvioituna, tarvitsee tietoja päättäessään työntekijän palkkaamisesta tai siirtämisestä tehtävään, jossa vaaditaan erityistä luotettavuutta.

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin empiirisen oikeustutkimuksen avulla, miten tämä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 5 a §:n sääntely on tullut sovellettavaksi. Tutkimus toteutettiin sovellettavan säännöksen kohteena olevien, eli työnhakijoiden ja työntekijöiden näkökulmasta Survey-tutkimusmenetelmää hyödyntäen. Tämän kyselytutkimuksen avulla haettiin vastausta siihen, kuinka yleinen ilmiö on se, että henkilö on jäänyt vaille hakemaansa työpaikkaa maksuhäiriömerkintöjensä takia. Kysely toteutettiin keväällä 2021 ja sen kohderyhmänä oli Facebook-palvelussa toimivan Velallisten tukiryhmä VTR:n jäsenet.

Tulosten perusteella oli havaittavissa, että luottotietojen käyttö työelämässä on verrattain yleistä. Kyselyn tuloksista oli nähtävissä myös maksuhäiriömerkintöjen selkeä haitallinen vaikutus henkilön työnhakuun ja työllistymiseen. Kun kyselyn kokonaistuloksia peilattiin lainsäätäjiemme tarkoitukseen ja tavoitteisiin, voidaan todeta, että ne eivät ole täysin toteutuneet. Tutkimuksen tuloksista on myös havaittavissa, että vuonna 2008 lisätyn 5 a §:n sääntelyä ei työnantajien puolelta tunneta ehkä niin hyvin kuin olisi toivottavaa.

Työnhakijan tai työntekijän luottotiedoissa olevat maksuhäiriömerkinnät voivat tulla työhönottotilanteessa esiin myös henkilöturvallisuusselvityksen kautta. Kyselyyn vastanneista tämä selvitys oli tehty yli kolmannekselle.

In 2008, a provision was added to the Act on the Protection of Privacy in Working Life (759/2004) to clarify the processing of personal credit data in working life. Under the provision, checking the credit data of a job-seeker or employee has been restricted to situations in which, based on an objective assessment, the employer can be considered to need the data when making a decision on hiring an employee or transferring an employee to a task that requires particular reliability.

This study utilised the empirical legal study approach to determine how section 5a of the Act on the Protection of Privacy in Working Life has been applied in practice. The study was carried out from the perspective of the individuals subject to the provision, i.e., job-seekers and employees, using the survey research method. The questionnaire survey was used to seek an answer to how common it was for a person to not be selected for a job he or she was applying for due to payment defaults. The survey was conducted in spring 2021 and its target group included the members of the Velallisten tukiryhmä VTR sup-port group for debtors operating on Facebook.

Based on the results, the use of credit data is relatively common in working life. The results also indicated that payment defaults had a clearly negative impact on job-seeking and finding employment. A comparison of the overall survey results with the intentions and goals of legislators revealed that these were not entirely achieved. The research findings also indicated that employers may not be as familiar with the regulation of section 5a added to the Act on the Protection of Privacy in Working Life in 2008 as they should.

Payment defaults reflected by the personal credit data of a job-seeker or employee may also come up in connection with a security clearance performed on a new employee. More than a third of the survey respondents had been subject to the clearance procedure.