Asiakkaiden ja omaisten kokemuksia jaksohoidosta vanhustyössä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuinka jaksohoito tukee ikäihmisen kotona selviytymistä Lempäälän kunnassa ja Ylöjärven kaupungissa. Tavoitteena oli haastattelujen avulla kuvata asiakkaiden ja heidän omaistensa kokemuksia, odotuksia ja toiveita jaksohoidosta. Saadun tiedon perusteella voidaan jaksohoitoa kehittää yhä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.

Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat perustuvat aikaisempiin tutkimuksiin, Lempäälän ja Ylöjärven vanhustyönstrategioihin sekä lakiin omaishoidon tuesta. Käytimme tässä opinnäytetyössä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineiston keruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Haastattelimme yhteensä kolmea jaksohoidon asiakasta ja kolmea omaista.

Opinnäytetyömme tulokset ovat suurelta osin samankaltaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa. Pääsääntöisesti asiakkaat kokevat, että heidän toiveitaan on kuultu ja huomioitu riittävästi. Haastatteluissa myönteisinä kokemuksina nousevat esiin viihtyisyys, sosiaalinen kanssakäyminen, sekä virikkeellinen ja liikunnallinen toiminta. Haastatellut omaiset toivovat parempaa tiedonkulkua, enemmän palautetta hoitojaksosta, joustavuutta hoitokäytäntöihin ja parempia mahdollisuuksia lääkäripalveluihin jaksohoidon aikana.

Johtopäätöksenä tuloksista voidaan todeta, että jaksohoito tukee ikäihmisen kotona selviytymistä ja erityisesti omaisten jaksamista. Jatkotutkimusehdotuksena olisi hyödyllistä selvittää miten kotihoidon palvelut tukevat jaksohoitoasiakkaiden ja heidän omaistensa kotona selviytymistä.

The purpose of this thesis was to gather information about how institutional respite care supports elderly people’s ability to cope at home. The objective was to describe what kind of experiences, expectations and wishes clients and their informal carers had on respite care.

The data were collected from 3 geriatric patients and 3 informal carers in the towns of Lempäälä and Ylöjärvi, the method of collecting the data being thematic interviews. The data were analyzed using qualitative content analysis.

The theoretical section explores earlier studies on similar subjects, the geriatric strategies of Lempäälä and Ylöjärvi, and the law of home care support.

The results are mainly similar to earlier studies. The findings indicate that patients feel that their wishes have been heard. Comfort, social life, stimulating activities and exercise appear to have been experienced positively. Informal carers seem to wish for better communication, more feedback and more flexibility, and better possibilities to get doctoral services.

As a conclusion, respite care seems to support elderly people’s ability to cope at home and it also seems to give strength for informal carers.