NFA-1- ja NFA-2-Hylkysäiliöiden polyureapinnoitus
Salminen, Marko (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052712005
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052712005
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli pinnoittaa kaksi kappaletta Neste Oyj:n hylkysäiliöitä polyurealla ja määrittää pinnoitusmateriaalin sopivuus muihin toimeksiantajan samankaltaisiin kohteisiin.
Hylkysäiliöt sijaitsevat liuotintuotteiden varastointiin käytettävässä kallioon louhitussa luolassa ja toimivat sen viemärisäiliöinä. Hylkysäiliöiden seinämien materiaali oli korroosion vaikutuksesta syöpynyt niin ohueksi, että hiekkapuhalluksen jälkeen vaipasta ja pohjasta havaittiin useita reikiä ja repeytymiä. Säiliöiden uusiminen olisi vaatinut merkittäviä muutoksia putkilinjoihin ja muutostyöt olisivat aiheuttaneet liuotintuotteiden lastaukseen vaikuttavan seisokin.
Tilassa, jossa säiliöt sijaitsevat, on paloturvallisuusriski suorittaa tulitöitä, joten paikkaamista uudella materiaalilla ei voitu suorittaa. Polyureapinnoitteen avulla saavutettiin olosuhteet kestävä pinta, ja paksun kalvon avulla onnistuttiin tasoittamaan korroosion aiheuttamat syöpymät ja luomaan säiliöiden seinämiin lisää kulutuspintaa.
Säiliöiden pinnoittaminen ja sen kestävyydestä pidemmällä aikavälillä saatu tieto mahdollistaa polyurean käyttömahdollisuuksien kartoittamisen muissa samankaltaisissa vaikeasti huollettavissa kohteissa.
Hylkysäiliöt sijaitsevat liuotintuotteiden varastointiin käytettävässä kallioon louhitussa luolassa ja toimivat sen viemärisäiliöinä. Hylkysäiliöiden seinämien materiaali oli korroosion vaikutuksesta syöpynyt niin ohueksi, että hiekkapuhalluksen jälkeen vaipasta ja pohjasta havaittiin useita reikiä ja repeytymiä. Säiliöiden uusiminen olisi vaatinut merkittäviä muutoksia putkilinjoihin ja muutostyöt olisivat aiheuttaneet liuotintuotteiden lastaukseen vaikuttavan seisokin.
Tilassa, jossa säiliöt sijaitsevat, on paloturvallisuusriski suorittaa tulitöitä, joten paikkaamista uudella materiaalilla ei voitu suorittaa. Polyureapinnoitteen avulla saavutettiin olosuhteet kestävä pinta, ja paksun kalvon avulla onnistuttiin tasoittamaan korroosion aiheuttamat syöpymät ja luomaan säiliöiden seinämiin lisää kulutuspintaa.
Säiliöiden pinnoittaminen ja sen kestävyydestä pidemmällä aikavälillä saatu tieto mahdollistaa polyurean käyttömahdollisuuksien kartoittamisen muissa samankaltaisissa vaikeasti huollettavissa kohteissa.