Verkkojäämistön käsittelyn palvelupolku
Pyykkönen, Elisa (2021)
Pyykkönen, Elisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812196
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812196
Tiivistelmä
Verkon ja sosiaalisen median käyttö yleistyy yhä enenevissä määrin, ja ihmiset jättävät jälkeensä fyysisen jäämistön lisäksi digitaalista jäämistöä kuoltuaan. Digitaalinen jäämistö muodostuu digitaalisesta materiaalista, jota henkilö jättää jälkeensä kuolemansa jälkeen. Tämä materiaali kattaa digitaalisen sisällön kuten verkkoon julkaistun sisällön, tiedostot, sosiaalisen median tilit, muut verkkotilit, viestit ja sähköpostit.
Opinnäytetyö pyrkii vastaamaan kysymykseen mitä sosiaalisen median kanaviin tuotetulle digitaaliselle materiaalille tapahtuu käyttäjän kuoleman tai toimintakyvyn menettämisen jälkeen, miten omaan verkkokuolemaan voi varautua ja mitä mahdollisuuksia sukulaisilla on verkkoon kuoleman jälkeen jääneen materiaalin suhteen. Tutkitut sosiaalisen median kanavat on valittu suomalaisten verkkokäyttäytymisen perusteella.
Opinnäytetyö on tutkimustyyppinen opinnäytetyö. Tutkimusmenetelmät ovat kvalitatiivinen sisältöanalyysi, kvantitatiivinen tutkimus ja toiminnallinen osuus, jonka tuloksena on ohjeistus digitaalisen jäämistön hallintaan niin käyttäjän kuin omaistenkin näkökulmasta. Suurin tavoiteltu hyöty opinnäytetyöstä on lukijan varautuneisuusasteen nostaminen.
Sisältöanalyysissa tutkitaan tarjolla olevia ohjeistuksia, digijäämistön käsittelyyn ja kuolemaan liittyviä lakeja ja rikoksia sekä palveluntarjoajien omia käytänteitä digitaalisen jäämistön ja tilien hallintaan. Suomalaisille ei ole tarjolla yhtenäistä palvelua digijäämistön hallintaan ja ohjeita tarjoavat lähinnä yksityiset toimijat. Lainsäädännöllisesti kuolleen ei katsota nauttivan samoja oikeuksia erimerkiksi yksityisyydensuojan kannalta kuin elävien. Tilinhallinnan työkalut voidaan jakaa neljään palveluntarjoajien osalta: perintöyhteyshenkilön asettaminen, käyttämättömyydenhallinta, muistotili ja tilin poistamismäärittely. Usein tilin hallinta jää kuitenkin omaisten huoleksi, sillä monikaan ei ole osannut kattavasti varautua omaan kuolemaansa.
Opinnäytetyön osana suoritettiin kvantitatiivinen kyselytutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää suomalaisten varautuneisuutta ja suhtautumista digijäämistöä kohtaan. Varautumistaso ei ollut korkea, vaikka kaikkien vastaajien sosiaalisen median käyttö oli päivittäistä.
Kyselyn ja sisältöanalyysin tulosten pohjalta opinnäytetyön ohessa luotiin tuote, joka on verkkosivu, joka sisältää ohjeistuksen omaan digijäämistön varautumiseen ja ohjeet läheisen digijäämistön käsittelyyn. Sivuston tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja vähentää omaisten kokemaa taakkaa.
Opinnäytetyö pyrkii vastaamaan kysymykseen mitä sosiaalisen median kanaviin tuotetulle digitaaliselle materiaalille tapahtuu käyttäjän kuoleman tai toimintakyvyn menettämisen jälkeen, miten omaan verkkokuolemaan voi varautua ja mitä mahdollisuuksia sukulaisilla on verkkoon kuoleman jälkeen jääneen materiaalin suhteen. Tutkitut sosiaalisen median kanavat on valittu suomalaisten verkkokäyttäytymisen perusteella.
Opinnäytetyö on tutkimustyyppinen opinnäytetyö. Tutkimusmenetelmät ovat kvalitatiivinen sisältöanalyysi, kvantitatiivinen tutkimus ja toiminnallinen osuus, jonka tuloksena on ohjeistus digitaalisen jäämistön hallintaan niin käyttäjän kuin omaistenkin näkökulmasta. Suurin tavoiteltu hyöty opinnäytetyöstä on lukijan varautuneisuusasteen nostaminen.
Sisältöanalyysissa tutkitaan tarjolla olevia ohjeistuksia, digijäämistön käsittelyyn ja kuolemaan liittyviä lakeja ja rikoksia sekä palveluntarjoajien omia käytänteitä digitaalisen jäämistön ja tilien hallintaan. Suomalaisille ei ole tarjolla yhtenäistä palvelua digijäämistön hallintaan ja ohjeita tarjoavat lähinnä yksityiset toimijat. Lainsäädännöllisesti kuolleen ei katsota nauttivan samoja oikeuksia erimerkiksi yksityisyydensuojan kannalta kuin elävien. Tilinhallinnan työkalut voidaan jakaa neljään palveluntarjoajien osalta: perintöyhteyshenkilön asettaminen, käyttämättömyydenhallinta, muistotili ja tilin poistamismäärittely. Usein tilin hallinta jää kuitenkin omaisten huoleksi, sillä monikaan ei ole osannut kattavasti varautua omaan kuolemaansa.
Opinnäytetyön osana suoritettiin kvantitatiivinen kyselytutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää suomalaisten varautuneisuutta ja suhtautumista digijäämistöä kohtaan. Varautumistaso ei ollut korkea, vaikka kaikkien vastaajien sosiaalisen median käyttö oli päivittäistä.
Kyselyn ja sisältöanalyysin tulosten pohjalta opinnäytetyön ohessa luotiin tuote, joka on verkkosivu, joka sisältää ohjeistuksen omaan digijäämistön varautumiseen ja ohjeet läheisen digijäämistön käsittelyyn. Sivuston tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja vähentää omaisten kokemaa taakkaa.