Työikäisen potilaan vajaaravitsemuksen tunnistaminen hoitotyössä : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Heinämäki, Juulia (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812213
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812213
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli työikäisen potilaan vajaaravitsemuksen tunnistaminen hoitotyössä. Aihe on tärkeä, koska vajaaravitsemusta esiintyy sairaalahoidossa olevista potilaista jopa 15–50 prosentilla. Työikäisen potilaan vajaaravitsemus jää usein tunnistamatta ja hoitamatta. Vajaaravitsemus voi hoitamattomana aiheuttaa elämänlaadun heikkenemistä. Se myös lisää sairastavuutta, pidentää sairaalahoidon kestoa sekä aiheuttaa korkeampaa kuolleisuutta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle näyttöön perustuvaa tietoa sekä luoda ymmärrystä lisäävä kokonaisuus potilaan vajaaravitsemuksen tunnistamisesta. Tarkoituksena oli luoda kuvaileva kirjallisuuskatsaus perehtymällä ajantasaiseen tutkittuun tietoon. Opinnäytetyön tehtävänä oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, mitkä tekijät altistavat vajaaravitsemukselle, miten vajaaravitsemuksen voi tunnistaa hoitotyössä sekä miten vajaaravitsemuksen tunnistamista voi kehittää. Työtä varten kerättiin tutkittua tietoa vajaaravitsemuksesta eri tietokannoista.
Tutkimusten perusteella todettiin, että vajaaravitsemukselle altistavia tekijöitä ovat potilaan ikä, ravitsemukselliset vaikeudet sekä erilaiset sairaudet. Parhaiten vajaaravitsemuksen voi tunnistaa hoitotyössä potilaan painon tahattomasta putoamisesta sekä yleistilan laskusta, fysiologisista häiriöistä sekä lisääntyneistä komplikaatioista ja sairaalahoidon pidentymisestä.
Tutkimuksissa kävi ilmi, ettei hoitajilla ole riittävästi tietotaitoa laadukkaaseen ravitsemushoitoon ja että seulontamenetelmiä (NRS-2002, MUST) käytetään liian vähän vajaaravitsemuksen tunnistamisen tueksi. Tunnistamisen kehittämiseksi hoitajille olisi lisättävä koulutusta ravitsemushoitoon. Lisäksi potilaiden ravitsemustila tulisi arvioida 24 tunnin sisällä sairaalaan saapumisesta ja kontrolloida ravitsemustila viikon välein sairaalassaolon aikana.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle näyttöön perustuvaa tietoa sekä luoda ymmärrystä lisäävä kokonaisuus potilaan vajaaravitsemuksen tunnistamisesta. Tarkoituksena oli luoda kuvaileva kirjallisuuskatsaus perehtymällä ajantasaiseen tutkittuun tietoon. Opinnäytetyön tehtävänä oli kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, mitkä tekijät altistavat vajaaravitsemukselle, miten vajaaravitsemuksen voi tunnistaa hoitotyössä sekä miten vajaaravitsemuksen tunnistamista voi kehittää. Työtä varten kerättiin tutkittua tietoa vajaaravitsemuksesta eri tietokannoista.
Tutkimusten perusteella todettiin, että vajaaravitsemukselle altistavia tekijöitä ovat potilaan ikä, ravitsemukselliset vaikeudet sekä erilaiset sairaudet. Parhaiten vajaaravitsemuksen voi tunnistaa hoitotyössä potilaan painon tahattomasta putoamisesta sekä yleistilan laskusta, fysiologisista häiriöistä sekä lisääntyneistä komplikaatioista ja sairaalahoidon pidentymisestä.
Tutkimuksissa kävi ilmi, ettei hoitajilla ole riittävästi tietotaitoa laadukkaaseen ravitsemushoitoon ja että seulontamenetelmiä (NRS-2002, MUST) käytetään liian vähän vajaaravitsemuksen tunnistamisen tueksi. Tunnistamisen kehittämiseksi hoitajille olisi lisättävä koulutusta ravitsemushoitoon. Lisäksi potilaiden ravitsemustila tulisi arvioida 24 tunnin sisällä sairaalaan saapumisesta ja kontrolloida ravitsemustila viikon välein sairaalassaolon aikana.