Tuntoaistia stimuloivan kosketushierontahoidon mittaaminen

Abstract

Kosketus on ihmiselle lähes elinehto, ja sen vaikutukset ulottuvat aina syntymästä alkaen elämän loppuun saakka. Kosketuksen merkitys on entisestään korostunut koronaviruksen leviämisen aiheuttamien rajoitteiden myötä. Kosketushierontahoidon tarkoitus on edistää ihmisen hyvinvointia auttaen kuormituksen palauttamisessa sekä rentouttaa ja rauhoittaa elimistöä. Hoito perustuu perinteisiä hierontatekniikoita kevyempien menetelmien käyttöön ja kosketuksen vaikutukseen ihon kautta. Opinnäytetyön tarkoitus oli löytää työn tilaajalle kosketushierontahoidon vaikutuksen mittaamisen väline ja tavoitteena selvittää, miten hoidon vaikutus näkyy hoitohetkellä mitattaessa. Mittausvälineeksi valikoitui Moodmetric-sormus, joka mittaa autonomiseen hermostoon kuuluvan sympaattisen hermoston toimintaa ihonsähkönjohtavuuteen perustuen. Työssä tutkittiin sormusmittauksen sekä henkilökohtaisten haastattelujen avulla testihenkilöiden (8) reagointia kosketushierontahoidon vaikutukseen hoitohetkellä ja selvitettiin mahdollista vaikutusta myöhempiin päiviin sekä hoitoon liittyvän mittaamisen tarpeellisuutta. Tutkimuksessa selvisi, että Moodmetric-sormus reagoi äärimmäisen herkästi myös hoitohetkellä. Sympaattinen hermosto voi reagoida mittauksen aikana arvoja nostavasti tai laskevasti riippuen siitä, miten henkilö reagoi. Voimakas mielihyvän tuntemus voi nostaa arvoja, ja toisaalta rentoutuminen ja rauhoittuminen voivat näkyä arvojen laskemisena. Yksilöt ovat erilaisia ja reagoivat hoitoon eri tavalla. Mittauksen tuloksissa pääosin arvojen trendi oli joko hieman laskusuuntainen tai lähes suora. Mittaustulosta tukee kuitenkin parhaiten henkilön oma tuntemus hoidon hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta. Hoidon vaikutuksen mittaamista ei koettu välttämättömäksi hoitoon liittyvänä palveluna. Moodmetric-sormusmittauksen tarjoaminen itsenäisenä lisäpalveluna niille, jotka haluavat selvittää oman kuormittumisensa tilaa, sai kuitenkin kannatusta. Kosketushierontahoidon pidempiaikaisen vaikuttavuuden selvittämiseksi tulisi tutkimus tehdä vähintään kolmesta kuuteen kuukauteen kestävän mittausjakson puitteissa ja useamman eri mittausvälineen yhtäaikaisella mittauksella suuremmalle testiryhmälle.