Byggbranschens omvända mervärdesskatt i Finland

Abstract

Examensarbetet behandlar skyldigheten till omvänd mervärdesskatt samt dess inverkan på små och medelstora byggföretags verksamhet i Finland.

Arbetets syfte är att undersöka och redogöra vilka delar av ett byggföretags verksamhet påverkas av den omvända mervärdesskatten och att redogöra processen allt från offert, fakturering, kassaflöde och bokföring till själva beskattningen.

Som undersökningsmetod används en skrivbordsundersökning som omfattar exempel och situationer vilka visar och utreder hur ovan beskrivna process framskrider.

I analysen och slutsatsen framgår att byggföretagens administrativa börda och kostnader har ökat och att kassaflödet påverkas antingen negativt eller positivt beroende på vilken ställning företaget har i leverantörskedjan.

The purpose of this thesis is to investigate and demonstrate how reverse value added tax affects the business of companies in the construction branch. The purpose is also to present the process from offer, invoice, cash flow and accounting to the taxation.

A desk research, which consists of examples and situations describing and demonstrating the above-mentioned process, was used as a research method.

In the analysis and the conclusion, the main points are that the companies’ administrative work and costs have increased and the cash flow is influenced either negatively or positively depending on in which position the company is in the supply chain.

Opinnäytetyössä käsitellään arvonlisäveron käänteistä verovelvollisuutta ja sen vaikutusta pienien ja keskisuurien rakennusliikkeiden toimintaan Suomessa.

Työn tarkoituksena on tutkia, miten käänteinen arvonlisävero vaikuttaa rakennusliikkeen toimintaan ja selvittää prosessin kulku aina tarjouksesta, laskutuksesta, kassavirrasta ja kirjanpidosta itse verotukseen.

Tutkimusmenetelmänä käytetään työpöytätutkimusta, joka koostuu esimerkeistä ja tilanteista, joiden kautta näytetään ja selvitetään, miten aiemmin mainittu prosessi etenee.

Analyysissä ja päätelmässä ilmenee, että rakennusliikkeiden hallinnollinen taakka ja kustannukset ovat lisääntyneet ja että vaikutus kassavirtaan on joko kielteinen tai myönteinen riippuen siitä, missä hankintaketjun kohdassa yritys sijaitsee.