Yksityistien hoitosopimus ja toimimaton tiekunta: CASE: Alavuden kaupunki
Mäkynen, Joonas (2021)
Mäkynen, Joonas
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310552
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052310552
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajalla, Alavuden kaupungilla on hoidossaan 131 eri tiekunnan yksityisteitä yhteensä 440 km. Yksityisteiden hoitosopimuksien myötä Alavuden kaupunki on huolehtinut teiden kunnossapidon kokonaisuudessaan. Hoitosopimuksilla on taattu sivukylien asutuksen ja yritystoiminnan liikennetarpeille yhdenvertaiset edellytykset koko kunnan alueella. Vuosien saatossa ovat yksityisteiden osakkaat ja käyttäjät mieltäneet tiet “kunnan teiksi”, jolloin tienpitovastuussa olevien tiekuntien toiminta on päässyt hiipumaan tai lakannut kokonaan. Kuntien on täytynyt ottaa avustusehdot uuteen tarkasteluun, koska vuonna 2019 voimaan tulleeseen yksityistielakiin (L 560/2018) on kirjattu yksityistien avustuskelpoisuuden yhtenä edellytyksenä olevan toimiva tiekunta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää hoitosopimuksen kaupungin kanssa solmineiden tiekuntien nykytila ja toimintakyky. Tutkimuksen strategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista lähestymistapaa. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa haastattelemalla tiekuntien vastuuhenkilöitä ja yksityisteistä vastaavia kaupungin viranhaltijoita sekä tutkimalla Alavuden kaupungin yksityistierekistereitä ja Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmiä.
Tutkimuskohteena olleista tiekunnista ainoastaan viidellä tiekunnalla oli yksityistielain mukaiset velvoitteet hoidettuna, joten ne olivat päätöksentekokykyisiä. Muilla tiekunnilla oli vaihtelevasti tarvetta osakasluettelon päivittämisestä tieyksikkölaskelman tekemiseen, mutta osa tiekunnista oli laiminlyönyt velvollisuutensa kokonaan, jolloin työtä uudelleenjärjestäytymiseksi on paljon.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella laadittiin menetelmä tiekuntien uudelleenjärjestäytymisen tueksi. Menetelmässä käydään läpi heikoimmassa tilanteessa olevien tiekuntien näkökannalta seikkaperäisesti tiekunnan uudelleen järjestäytyminen. Lisäksi opinnäytetyön liitteeksi laadittiin kokouskutsu- ja pöytäkirjamalli tiekuntien kokouksiin uudelleenjärjestäytymiseksi. Alavuden kaupungin yksityisteistä vastaavat viranhaltijat voivat hyödyntää opinnäytetyötä suunnitellessaan mahdollisia toimenpiteitä tiekuntien auttamiseksi ja yksityistieavustuksien ehtojen määrittämiseksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää hoitosopimuksen kaupungin kanssa solmineiden tiekuntien nykytila ja toimintakyky. Tutkimuksen strategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista lähestymistapaa. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa haastattelemalla tiekuntien vastuuhenkilöitä ja yksityisteistä vastaavia kaupungin viranhaltijoita sekä tutkimalla Alavuden kaupungin yksityistierekistereitä ja Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmiä.
Tutkimuskohteena olleista tiekunnista ainoastaan viidellä tiekunnalla oli yksityistielain mukaiset velvoitteet hoidettuna, joten ne olivat päätöksentekokykyisiä. Muilla tiekunnilla oli vaihtelevasti tarvetta osakasluettelon päivittämisestä tieyksikkölaskelman tekemiseen, mutta osa tiekunnista oli laiminlyönyt velvollisuutensa kokonaan, jolloin työtä uudelleenjärjestäytymiseksi on paljon.
Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella laadittiin menetelmä tiekuntien uudelleenjärjestäytymisen tueksi. Menetelmässä käydään läpi heikoimmassa tilanteessa olevien tiekuntien näkökannalta seikkaperäisesti tiekunnan uudelleen järjestäytyminen. Lisäksi opinnäytetyön liitteeksi laadittiin kokouskutsu- ja pöytäkirjamalli tiekuntien kokouksiin uudelleenjärjestäytymiseksi. Alavuden kaupungin yksityisteistä vastaavat viranhaltijat voivat hyödyntää opinnäytetyötä suunnitellessaan mahdollisia toimenpiteitä tiekuntien auttamiseksi ja yksityistieavustuksien ehtojen määrittämiseksi.