Työtyytyväisyyskysely palkkahallinnon työntekijöille : yritys X
Lepistö, Jonna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012561
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona Tilitoimisto X:lle. Opinnäytetyön aiheena on työtyytyväisyyskysely Tilitoimisto X:n palkkahallinnon työntekijöille. Tilitoimisto X:n palkkahallinto koostuu 21:stä palkka-asiantuntijasta, sijoittuen Tilitoimisto X:n eri toimipisteisiin ympäri Suomen.
Opinnäytetyön aihe syntyi miettiessäni, miten voisin tuottaa mahdollisimman hyödyllisen tutkimuksen työpaikalleni, joka myös toimi tämän opinnäytetyön toimeksiantajana. Uusi palkkahallinnon esimies oli aloittanut hetkeä ennen opinnäytetyöni aloitusta, joten työtyytyväisyyskysely voisi tarjota arvokasta tietoa esimiehille työntekijöiden työtyytyväisyydestä.
Tavoitteena oli selvittää Tilitoimisto X:n palkkahallinnon työntekijöiden työtyytyväisyyden tila, sekä mihin asioihin keskittymällä työtyytyväisyyttä voitaisiin mahdollisesti parantaa. Tarkoituksena oli luoda palkkahallinnon esimiehille hyödynnettäväksi tietoa palkka-asiantuntijoiden työtyytyväisyydestä sekä kehitysehdotuksia työtyytyväisyyden parantamiseksi. Tarve työtyytyväidyyskyselylle oli suuri, sillä työtyytyväisyyteen liittyvää kyselyä ei ainakaan muutamaan vuoteen ollut toteutettu.
Teoriaosuus koostuu työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin teorioista. Työhyvinvoinnin teoriaosuudessa on otettu huomioon myös työhyvinvoinnin portaat sekä esimiehen ja yrityksen vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin. Opinnäytetyön teoriaosuus on vahvasti sidoksissa tutkimuksen aihealueiden kanssa.
Käytetty tutkimusmenetelmä tässä opinnäytetyössä oli kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Kyselylomake laadittiin Webropol-palvelulla, ja kyselylomakkeen linkki lähetettiin kaikille palkkahallinnon työntekijöille sähköpostitse. Kyselyyn vastasi 21:stä vastaajasta 19:ta, eli vastausprosentti oli 90,5%.
Tutkimustuloksista saatiin selville palkkahallinnon työntekijöiden työtyytyväisyyden tila, jonka perusteella voitiin todeta, että työntekijät olivat melko tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä työntekijät olivat työssä saamaansa vastuuseen ja työn mielenkiintoisuuteen. Myös esimiehen lähestyttävyyteen ja yhteistyöhön esimiehen kanssa oltiin tyytyväisiä. Kehitysehdotuksiksi nousivat esimerkiksi työhön perehdyttämisen parantaminen sekä se, että työtehtävien suorittamiseen tulisi olla hieman enemmän aikaa.
Opinnäytetyön aihe syntyi miettiessäni, miten voisin tuottaa mahdollisimman hyödyllisen tutkimuksen työpaikalleni, joka myös toimi tämän opinnäytetyön toimeksiantajana. Uusi palkkahallinnon esimies oli aloittanut hetkeä ennen opinnäytetyöni aloitusta, joten työtyytyväisyyskysely voisi tarjota arvokasta tietoa esimiehille työntekijöiden työtyytyväisyydestä.
Tavoitteena oli selvittää Tilitoimisto X:n palkkahallinnon työntekijöiden työtyytyväisyyden tila, sekä mihin asioihin keskittymällä työtyytyväisyyttä voitaisiin mahdollisesti parantaa. Tarkoituksena oli luoda palkkahallinnon esimiehille hyödynnettäväksi tietoa palkka-asiantuntijoiden työtyytyväisyydestä sekä kehitysehdotuksia työtyytyväisyyden parantamiseksi. Tarve työtyytyväidyyskyselylle oli suuri, sillä työtyytyväisyyteen liittyvää kyselyä ei ainakaan muutamaan vuoteen ollut toteutettu.
Teoriaosuus koostuu työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin teorioista. Työhyvinvoinnin teoriaosuudessa on otettu huomioon myös työhyvinvoinnin portaat sekä esimiehen ja yrityksen vaikutus työntekijöiden työhyvinvointiin. Opinnäytetyön teoriaosuus on vahvasti sidoksissa tutkimuksen aihealueiden kanssa.
Käytetty tutkimusmenetelmä tässä opinnäytetyössä oli kvantitatiivinen, eli määrällinen tutkimus. Kyselylomake laadittiin Webropol-palvelulla, ja kyselylomakkeen linkki lähetettiin kaikille palkkahallinnon työntekijöille sähköpostitse. Kyselyyn vastasi 21:stä vastaajasta 19:ta, eli vastausprosentti oli 90,5%.
Tutkimustuloksista saatiin selville palkkahallinnon työntekijöiden työtyytyväisyyden tila, jonka perusteella voitiin todeta, että työntekijät olivat melko tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä työntekijät olivat työssä saamaansa vastuuseen ja työn mielenkiintoisuuteen. Myös esimiehen lähestyttävyyteen ja yhteistyöhön esimiehen kanssa oltiin tyytyväisiä. Kehitysehdotuksiksi nousivat esimerkiksi työhön perehdyttämisen parantaminen sekä se, että työtehtävien suorittamiseen tulisi olla hieman enemmän aikaa.