Luontoaiheisen oppimisympäristön vaikutus lapsiin : toisena toimintympäristönä Kupittaan siirtolapuutarha
Kokko, Maarit (2021)
Kokko, Maarit
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012481
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa luontoaiheisen toimintaympäristön vaikutuksista lasten tietoon luontoympäristöstä, todenmukaisemmasta suhteesta luontoon sekä syvemmästä tietoudesta kestävästä kehityksestä. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Sateenkaari Koto Oy:lle, joka osallistuu Opetushallituksen rahoittamaan ”Multaa ja Mukuloita – luontomerkityksiä ja ilmiöoppimista kaupunkipuutarhassa” – hankkeeseen.
Luonto ja rakennettu ympäristö sekä ympäristön tutkiminen ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta. Ihastelu- ja seikkailukokemusten sekä löytämisen ilon myötä lapsi oppii nauttimaan luonnosta ja lähiympäristöstä. Lapsi kerää elämyksiä ja hänen ympäristösuhteensa vahvistuu. Lähiluonto sekä rakennettu ympäristö ovat sekä oppimisen kohteita että oppimisympäristöjä. Ympäristö ruokkii lasten luontaista uteliaisuutta, ja varhaiskasvatuksessa sille on tilaa.
Tutkimukseen osallistui kaksi päiväkotiryhmää kahdesta eri päiväkodista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aihesadutusta, jossa ryhmän lapset saivat kertoa tarinan puutarha-aiheisesta kuvasta. Tutkimuksesta käy ilmi puutarhaa toimintaympäristönä käyttävien lasten tietouden luonnosta ja sen toimivuudesta sekä kestävän kehityksen tietouden laajuudesta olevan kattavampi kuin lapsiryhmän, joka toimii pääasiassa päiväkodinpihalla.
Luonto ja rakennettu ympäristö sekä ympäristön tutkiminen ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta. Ihastelu- ja seikkailukokemusten sekä löytämisen ilon myötä lapsi oppii nauttimaan luonnosta ja lähiympäristöstä. Lapsi kerää elämyksiä ja hänen ympäristösuhteensa vahvistuu. Lähiluonto sekä rakennettu ympäristö ovat sekä oppimisen kohteita että oppimisympäristöjä. Ympäristö ruokkii lasten luontaista uteliaisuutta, ja varhaiskasvatuksessa sille on tilaa.
Tutkimukseen osallistui kaksi päiväkotiryhmää kahdesta eri päiväkodista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin aihesadutusta, jossa ryhmän lapset saivat kertoa tarinan puutarha-aiheisesta kuvasta. Tutkimuksesta käy ilmi puutarhaa toimintaympäristönä käyttävien lasten tietouden luonnosta ja sen toimivuudesta sekä kestävän kehityksen tietouden laajuudesta olevan kattavampi kuin lapsiryhmän, joka toimii pääasiassa päiväkodinpihalla.