Työntekijän kokemus työnantajan kriisijohtamisen ja -viestinnän onnistumisesta Covid-19-pandemian aikana.
Tirkkonen, Henna (2021)
Tirkkonen, Henna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052812286
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksen oli tutkia, millainen oli työntekijän kokemus työnantajan kriisijohtamisen ja -viestinnän onnistumisesta Covid-19-pandemian aikana. Tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttivat työntekijän onnistuneeseen kokemukseen ja mitkä tekijät vaikuttivat epäonnistuneeseen kokemukseen kriisijohtamisesta ja -viestinnästä sekä millaisia erityispiirteitä Covid-19-pandemia toi kriisijohtamisen ja -viestinnän kokemukseen. Tutkimusaiheeksi valittiin Covid-19-pandemian aikainen kriisijohtaminen ja -viestintä, koska aihe on hyvin ajankohtainen ja tutkimuksen tulosten avulla voidaan potentiaalisesti kehittää organisaatioiden toimintaa ja oppimista kriisiaikaisessa johtamisessa ja viestinnässä.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan laajasti työntekijän kokemuksen muodostumista ja siihen vaikuttavia osa-alueita, kriisijohtamista sekä kriisiviestintää. Teoreettisessa osuudessa annetaan kriisin määritelmä ja tarkastellaan spesifisti Covid-19-pandemian erityispiirteitä kriisinä.
Tutkimuksen empiirinen tutkimusosa toteutettiin pääosin kvantitatiivisena tutkimuksena, mutta ymmärrystä tutkittavaan ilmiöön syvennettiin kvalitatiivisella osalla. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, ja sitä jaettiin tutkijan sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja LinkedInissa. Kyselyyn saatiin 108 vastausta, joten otos oli pieni, mutta tarjoaa silti viitekehyksen kokemukseen kriisijohtamisesta ja -viestinnästä Covid-19:n aikana. Tuloksista selviää, että onnistuneen kokemuksen saaneiden vastaajien työnantaja oli hallinnut kriisijohtamisen ja -viestinnän kaikki osa-alueet, kun taas epäonnistuneen kokemuksen saaneiden vastaajien työnantaja ei ollut hallinnut kunnolla mitään kriisijohtamisen ja -viestinnän osa-aluetta.
Tutkimuksen lopuksi johtopäätöksissä pohditaan saatuja tuloksia ja tarkastellaan niitä suhteessa teoriaan ja esitetään arviointimalli saaduita tuloksista. Työnantajalle tarjotaan tutkimukseen perustuvia kehitysehdotuksia, jotta työntekijän kokemus kriisijohtamisesta ja -viestinnästä olisi entistä onnistuneempi.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan laajasti työntekijän kokemuksen muodostumista ja siihen vaikuttavia osa-alueita, kriisijohtamista sekä kriisiviestintää. Teoreettisessa osuudessa annetaan kriisin määritelmä ja tarkastellaan spesifisti Covid-19-pandemian erityispiirteitä kriisinä.
Tutkimuksen empiirinen tutkimusosa toteutettiin pääosin kvantitatiivisena tutkimuksena, mutta ymmärrystä tutkittavaan ilmiöön syvennettiin kvalitatiivisella osalla. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, ja sitä jaettiin tutkijan sosiaalisen median kanavissa Facebookissa ja LinkedInissa. Kyselyyn saatiin 108 vastausta, joten otos oli pieni, mutta tarjoaa silti viitekehyksen kokemukseen kriisijohtamisesta ja -viestinnästä Covid-19:n aikana. Tuloksista selviää, että onnistuneen kokemuksen saaneiden vastaajien työnantaja oli hallinnut kriisijohtamisen ja -viestinnän kaikki osa-alueet, kun taas epäonnistuneen kokemuksen saaneiden vastaajien työnantaja ei ollut hallinnut kunnolla mitään kriisijohtamisen ja -viestinnän osa-aluetta.
Tutkimuksen lopuksi johtopäätöksissä pohditaan saatuja tuloksia ja tarkastellaan niitä suhteessa teoriaan ja esitetään arviointimalli saaduita tuloksista. Työnantajalle tarjotaan tutkimukseen perustuvia kehitysehdotuksia, jotta työntekijän kokemus kriisijohtamisesta ja -viestinnästä olisi entistä onnistuneempi.