Etänä luonnossa: Kyselytutkimus luontolähtöisten menetelmien käytöstä etäratkaisuin.
Heimonen, Sara; Renko, Sari (2021)
Heimonen, Sara
Renko, Sari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189199
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189199
Tiivistelmä
Etäratkaisut tulivat nopealla aikataululla tärkeäksi osaksi kuntoutusta COVID-19:ta myötä, vaikka ne ovat olleet käytössä jonkin verran jo aiemminkin. Arkipäivän teknologia mahdollistaa monien palveluiden toteuttamisen etänä. Etäratkaisujen avulla esimerkiksi luonto on kaikkien saavutettavissa. Luonto tarjoaa suomalaisille monipuolisen toimintaympäristön ympäri vuoden, ja viime aikoina ihmisillä on ollut tarve saada uudelleen yhteys luontoon. Luonnon vaikutukset ihmisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen ovat tutkittuja ja tunnistetaan sosiaali- ja terveysalalla. Hyvinvointivaikutukset ja luonnon helppo saavutettavuus ovat peruste luontointerventioiden käytölle.
Opinnäytetyössä kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla luontolähtöisten menetelmien käyttöä etätoteutuksella Suomessa sekä toiminnassa käytettäviä etäratkaisuja. Lisäksi selvitettiin vastaajien mielipiteitä etäratkaisujen hyödyistä ja haasteista luontolähtöisessä toiminnassa. Opinnäytetyössä hyödynnettiin toimintaterapian CMOP-E-mallia, Green Care -viitekehystä sekä etäkuntoutusta koskevia julkaisuja koko opinnäytetyöprosessin ajan.
Kyselytutkimuksen vastaajista (n=22) puolet käyttivät luontolähtöisessä toiminnassaan etäratkaisuja. Kuvatut toimintamenetelmät olivat suurelta osin samoja kuin kasvokkain tapahtuvassa toiminnassa. Etäratkaisuissa korostuivat reaaliaikaiset menetelmät, kuten videopuhelut. Etäratkaisujen koettiin lisäävän palveluiden joustavuutta ja saavutettavuutta, mutta tekniset ongelmat ja asiakkaan kielteinen asenne koettiin
suurimpina haasteina. Opinnäytetyössä todettiin, että etäratkaisut soveltuvat luontolähtöiseen toimintaan ja luontokokemuksen saavuttaminen etänä on mahdollista. Aihe vaatii lisätutkimusta, joka voitaisiin kohdentaa luontolähtöistä toimintaa etänä toteuttaville toimijoille. Näin saataisiin tarkempaa kuvaa sekä käytetyistä etäratkaisuista että interventiomenetelmistä luonnossa.
Opinnäytetyössä kartoitettiin kyselytutkimuksen avulla luontolähtöisten menetelmien käyttöä etätoteutuksella Suomessa sekä toiminnassa käytettäviä etäratkaisuja. Lisäksi selvitettiin vastaajien mielipiteitä etäratkaisujen hyödyistä ja haasteista luontolähtöisessä toiminnassa. Opinnäytetyössä hyödynnettiin toimintaterapian CMOP-E-mallia, Green Care -viitekehystä sekä etäkuntoutusta koskevia julkaisuja koko opinnäytetyöprosessin ajan.
Kyselytutkimuksen vastaajista (n=22) puolet käyttivät luontolähtöisessä toiminnassaan etäratkaisuja. Kuvatut toimintamenetelmät olivat suurelta osin samoja kuin kasvokkain tapahtuvassa toiminnassa. Etäratkaisuissa korostuivat reaaliaikaiset menetelmät, kuten videopuhelut. Etäratkaisujen koettiin lisäävän palveluiden joustavuutta ja saavutettavuutta, mutta tekniset ongelmat ja asiakkaan kielteinen asenne koettiin
suurimpina haasteina. Opinnäytetyössä todettiin, että etäratkaisut soveltuvat luontolähtöiseen toimintaan ja luontokokemuksen saavuttaminen etänä on mahdollista. Aihe vaatii lisätutkimusta, joka voitaisiin kohdentaa luontolähtöistä toimintaa etänä toteuttaville toimijoille. Näin saataisiin tarkempaa kuvaa sekä käytetyistä etäratkaisuista että interventiomenetelmistä luonnossa.