Kouluruoka kestäväksi planetaarisella ruokavaliolla – hyväksyvätkö lapset kasvisruoan?
Vaarasto, Leena (2021)
Vaarasto, Leena
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053012484
Tiivistelmä
Ruoantuotannon ongelmat ovat moniulotteisia ja globaaleja. Ratkaisuksi näihin ongelmiin EAT-Lancet lanseerasi vuonna 2018 kasvispainotteisen, planetaarisen ruokavalion. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia toimeksiantajani palvelualueen 5- ja 6-luokkalaisten asenteita tätä kasvispainotteista ruokavaliota kohtaan. Lisäksi mielipiteitä tarkkailtiin siltä kannalta, löytyykö selkeästi hyväksyttyjä tai hyljeksittyjä kasvisruokia. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa menetelminä olivat teemahaastattelu sekä havainnointi.
Fenomenologis-hermeneuttisessa tulkinnassa nousi esiin negatiivisia ja positiivisia asenteita kasvisruokaa kohtaan. Ympäristön kulttuurilliset ja sosiaaliset normit ohjaavat ruokavalintoja, näiden perusteella muodostetaan mielikuva ideaaliruoasta. Monet ruokaa ohjaavat asenteet ovat sidoksissa ideaaliruokaan, lisäksi asenteita ohjaavat myös yksilölliset makuaistimukset. Huoli omasta ja ympäristön hyvinvoinnista herättivät myönteisiä asenteita kasvisruokaa kohtaan. Kasvisruokaa pidettiin myös vähempiarvoisena ruokana, niin rahallisesti kuin ravintosisällöltään ja siihen liitettiin avuttomuuden ja heikkouden symboliikkaa.
Tottumus on merkittävä ruokavalintoja muokkaava tekijä. Koska ruoanvalintaa ohjaavat strategiat ovat hyvin pysyviä, vaatii niiden muuttaminen aikaa ja tietoon pohjautuvaa ruokakasvatusta. Kasvis- ja liharuoan pitämistä toistensa vastakkaisina ilmiöinä tulisi välttää, tämä vähentäisi arvoristiriitojen syntymistä ruoanvalintatilanteessa. Tietoon perustuvalla ja maistamiseen ohjaavalla ruokakasvatuksella voidaan tottumuksissa rakentuneita asenteita muuttaa kasvisruoka myönteisimmiksi. Kouluruokailun vaikutus tulevaisuuden ruokailutottumuksiin on merkittävä, nykyiset koululaiset ovat tulevaisuuden mallinantajia ruokavalintojen suhteen.
Fenomenologis-hermeneuttisessa tulkinnassa nousi esiin negatiivisia ja positiivisia asenteita kasvisruokaa kohtaan. Ympäristön kulttuurilliset ja sosiaaliset normit ohjaavat ruokavalintoja, näiden perusteella muodostetaan mielikuva ideaaliruoasta. Monet ruokaa ohjaavat asenteet ovat sidoksissa ideaaliruokaan, lisäksi asenteita ohjaavat myös yksilölliset makuaistimukset. Huoli omasta ja ympäristön hyvinvoinnista herättivät myönteisiä asenteita kasvisruokaa kohtaan. Kasvisruokaa pidettiin myös vähempiarvoisena ruokana, niin rahallisesti kuin ravintosisällöltään ja siihen liitettiin avuttomuuden ja heikkouden symboliikkaa.
Tottumus on merkittävä ruokavalintoja muokkaava tekijä. Koska ruoanvalintaa ohjaavat strategiat ovat hyvin pysyviä, vaatii niiden muuttaminen aikaa ja tietoon pohjautuvaa ruokakasvatusta. Kasvis- ja liharuoan pitämistä toistensa vastakkaisina ilmiöinä tulisi välttää, tämä vähentäisi arvoristiriitojen syntymistä ruoanvalintatilanteessa. Tietoon perustuvalla ja maistamiseen ohjaavalla ruokakasvatuksella voidaan tottumuksissa rakentuneita asenteita muuttaa kasvisruoka myönteisimmiksi. Kouluruokailun vaikutus tulevaisuuden ruokailutottumuksiin on merkittävä, nykyiset koululaiset ovat tulevaisuuden mallinantajia ruokavalintojen suhteen.