Uudelleensynnyttäjien ohjaustarpeet lapsivuodeosastolla : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Konttinen, Riitta; Tuikka, Emmi (2021)
Konttinen, Riitta
Tuikka, Emmi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112693
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää uudelleensynnyttäjien ohjaustarpeita lapsivuodeosastolla. Tutkimuskysymykset olivat: millaiseksi uudelleensynnyttäjät kokevat saamansa ohjauksen lapsivuodeosastolla, mitä tiedontarpeita uudelleensynnyttäjillä on lapsivuodeosastolla ja mitä tuen tarpeita uudelleensynnyttäjillä on lapsivuodeosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä kätilöiden tietoa ja ymmärrystä uudelleensynnyttäjien ohjaustarpeista ja siten edistää asiakaslähtöisyyttä lapsivuodeajan ohjauksessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja aineisto analysoitiin temaattista analyysimenetelmää käyttäen. Kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin ohjauksen toteutuminen sekä tuen saanti sosiaalisen, tiedollisen, käytännön ja emotionaalisen tuen osa-alueilla. Muut esiin nousseet teemat olivat imetys, vastasyntyneen hoito sekä synnyttäjän toipumiseen liittyvä ohjaus.
Tulokset osoittivat, että uudelleensynnyttäjien kokemukset olivat hyvin vaihtelevia. Kaikki uudelleensynnyttäjät eivät kokeneet saaneensa riittävää ja laadukasta ohjausta. Selittävinä tekijöinä tälle olivat muun muassa kätilöiden kiire sekä oletus siitä, että aiemman kokemuksen pohjalta uudelleensynnyttäjät selviävät vastasyntyneen kanssa. Kuitenkin uudelleensynnyttäjät kaipasivat kätilön läsnäoloa, tukea ja ohjausta ensimmäisiin synnytyksen jälkeisiin päiviin. He kokivat tarvitsevansa ohjausta mm. vastasyntyneen hoitoon ja rauhoitteluun, imetykseen ja ihokontaktiin, omaan toipumiseen liittyen sekä tarvitsevansa vahvistusta omalle osaamiselleen. Myös ehkäisystä ja seksuaalisista muutoksista kaivattiin enemmän tietoa. Uudelleensynnyttäjien ohjauksessa lapsivuodeosastolla on kehitettävää.
Uudelleensynnyttäjille kohdistettua tietoa ja tukea tulisi lisätä lapsivuodeosastolla. Heille tulisi tarjota mahdollisuus yksilölliseen kohtaamiseen ja ohjaukseen. Ensisynnyttäjä-uudelleensynnyttäjä asetelmaa hedelmällisempää olisikin nähdä synnyttäjät yksilöinä, joilla on eritasoiset pohjatiedot ja -taidot sekä tuen tarpeet. Lapsivuodeajan ohjauksessa tulisi aina pitää mielessä asiakaslähtöisyys. Lisätutkimuksen tarvetta on yksinomaan uudelleensynnyttäjiin keskittyvästä tutkimuksesta. Erityisesti uudelleensynnyttäjien tuen tarpeista näyttöä on niukasti.
Tulokset osoittivat, että uudelleensynnyttäjien kokemukset olivat hyvin vaihtelevia. Kaikki uudelleensynnyttäjät eivät kokeneet saaneensa riittävää ja laadukasta ohjausta. Selittävinä tekijöinä tälle olivat muun muassa kätilöiden kiire sekä oletus siitä, että aiemman kokemuksen pohjalta uudelleensynnyttäjät selviävät vastasyntyneen kanssa. Kuitenkin uudelleensynnyttäjät kaipasivat kätilön läsnäoloa, tukea ja ohjausta ensimmäisiin synnytyksen jälkeisiin päiviin. He kokivat tarvitsevansa ohjausta mm. vastasyntyneen hoitoon ja rauhoitteluun, imetykseen ja ihokontaktiin, omaan toipumiseen liittyen sekä tarvitsevansa vahvistusta omalle osaamiselleen. Myös ehkäisystä ja seksuaalisista muutoksista kaivattiin enemmän tietoa. Uudelleensynnyttäjien ohjauksessa lapsivuodeosastolla on kehitettävää.
Uudelleensynnyttäjille kohdistettua tietoa ja tukea tulisi lisätä lapsivuodeosastolla. Heille tulisi tarjota mahdollisuus yksilölliseen kohtaamiseen ja ohjaukseen. Ensisynnyttäjä-uudelleensynnyttäjä asetelmaa hedelmällisempää olisikin nähdä synnyttäjät yksilöinä, joilla on eritasoiset pohjatiedot ja -taidot sekä tuen tarpeet. Lapsivuodeajan ohjauksessa tulisi aina pitää mielessä asiakaslähtöisyys. Lisätutkimuksen tarvetta on yksinomaan uudelleensynnyttäjiin keskittyvästä tutkimuksesta. Erityisesti uudelleensynnyttäjien tuen tarpeista näyttöä on niukasti.