Ruokakasvatus ja sen haasteet päiväkodissa
Lallo, Armi (2021)
Lallo, Armi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199366
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105199366
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää lasten terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja tätä kautta tavoitella terveempää yhteiskuntaa. Tavoitteena oli auttaa varhaiskasvattajia ymmärtämään ruokakasvatus-käsitettä ja ruokakasvatuksen käyttömahdollisuuksia sekä löytää ruokakasvatuksen haasteita varhaiskasvatuksessa. Päiväkodeissa ilmenevien haasteiden löydyttyä ongelmiin olisi helpompi tarttua ja löytää sopivia keinoja niiden ratkaisemiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoksi valikoitui niin yliopistossa tehtyjä pro gradu -tutkielmia kuin myös muita opinnäytetöitä. Haasteeksi osoittautui se, ettei tieteellisiä suomalaisia vertaisarvioituja artikkeleita ollut käytettävissä. Opinnäytetyöhön hyväksyttiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kriteerit täyttävät pro gradu -tutkielmat ja opinnäytetyöt. Niissä aihetta käsiteltiin niin päiväkodin henkilökunnan, vanhempien kuin lasten mielipiteiden kautta. Aineisto rajattiin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: Miten ruokakasvatusta toteutetaan päiväkodissa ja Millaisia ruokakasvatushaasteita päiväkodeissa esiintyy? Tutkimukseen valikoitui pääosin laadullisia tutkimuksia. Tutkimukset ovat keskenään melko erilaisia. Kasvatustieteellisen tiedekunnan, käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sekä sosionomi- ja restonomitutkintojen opinnäytetyöt antavat laaja-alaisuutta ja poikkitieteellisyyttä aiheeseen. Julkaisut ovat melko uusia. Viisi kuudesta on tehty kahden viime vuoden aikana ja ainoastaan yksi on 7 vuoden takaa. Aineistossa ei ole mukana tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleita. Valitut julkaisut ovat kuitenkin laadukkaita. Ruokakasvatusta toteutettiin sekä ruokailujen yhteydessä että osana muuta toimintaa, esimerkiksi maatilavierailuilla tai erilaisilla teemaviikoilla. Ruokakasvatukseen liitettiin kasvatuksellisia tavoitteita. Tutkimusten mukaan päiväkodin ruokakasvatuksen toteuttamisessa painottuu lapsilähtöisyyden merkitys. Lapset kohdattiin yksilöllisesti ja kannustaminen korostui. Lasten erilaiset ruokavaliot, eri kulttuuritaustat ja erilaiset syömisen haasteet pyrittiin huomioimaan. Lapsilähtöisyys näkyi ruokakasvatuksessa myös osallistamisen kautta. Lasta ei pakoteta syömään, mutta maistamaan kannustetaan. Osallistaminen näkyy myös lasten osallistumisena esimerkiksi pöydän kattamiseen. Vaikka lasten osallistamista korostetaan, aikuinen vastaa lapsen ruokavaliosta ja esimerkiksi lapsen erityisruokavalioiden huomiointi on aikuisen vastuulla.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistoksi valikoitui niin yliopistossa tehtyjä pro gradu -tutkielmia kuin myös muita opinnäytetöitä. Haasteeksi osoittautui se, ettei tieteellisiä suomalaisia vertaisarvioituja artikkeleita ollut käytettävissä. Opinnäytetyöhön hyväksyttiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen kriteerit täyttävät pro gradu -tutkielmat ja opinnäytetyöt. Niissä aihetta käsiteltiin niin päiväkodin henkilökunnan, vanhempien kuin lasten mielipiteiden kautta. Aineisto rajattiin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: Miten ruokakasvatusta toteutetaan päiväkodissa ja Millaisia ruokakasvatushaasteita päiväkodeissa esiintyy? Tutkimukseen valikoitui pääosin laadullisia tutkimuksia. Tutkimukset ovat keskenään melko erilaisia. Kasvatustieteellisen tiedekunnan, käyttäytymistieteellisen tiedekunnan sekä sosionomi- ja restonomitutkintojen opinnäytetyöt antavat laaja-alaisuutta ja poikkitieteellisyyttä aiheeseen. Julkaisut ovat melko uusia. Viisi kuudesta on tehty kahden viime vuoden aikana ja ainoastaan yksi on 7 vuoden takaa. Aineistossa ei ole mukana tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleita. Valitut julkaisut ovat kuitenkin laadukkaita. Ruokakasvatusta toteutettiin sekä ruokailujen yhteydessä että osana muuta toimintaa, esimerkiksi maatilavierailuilla tai erilaisilla teemaviikoilla. Ruokakasvatukseen liitettiin kasvatuksellisia tavoitteita. Tutkimusten mukaan päiväkodin ruokakasvatuksen toteuttamisessa painottuu lapsilähtöisyyden merkitys. Lapset kohdattiin yksilöllisesti ja kannustaminen korostui. Lasten erilaiset ruokavaliot, eri kulttuuritaustat ja erilaiset syömisen haasteet pyrittiin huomioimaan. Lapsilähtöisyys näkyi ruokakasvatuksessa myös osallistamisen kautta. Lasta ei pakoteta syömään, mutta maistamaan kannustetaan. Osallistaminen näkyy myös lasten osallistumisena esimerkiksi pöydän kattamiseen. Vaikka lasten osallistamista korostetaan, aikuinen vastaa lapsen ruokavaliosta ja esimerkiksi lapsen erityisruokavalioiden huomiointi on aikuisen vastuulla.