Startup-yrityksen erityispiirteitä ja tunnistettavuus: Teknologiaa, rahoitusta ja verkostoja – erään startupin tarina
Seppälä, Eero (2021)
Seppälä, Eero
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113052
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113052
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin startup-maailmaan, sen ilmiöihin, erityispiirteisiin ja rahoitukseen. Työssä käsiteltiin ja analysoitiin kymmeniä erilaisia startupin määritelmiä sekä kotimaasta että ulkomailta, niitä vertailtiin, haettiin yhtäläisyyksiä ja siten pyrittiin tunnistamaan startupin keskeisiä ominaisuuksia. Startup-yrityksille tyypilliset useat rahoituskierrokset ja pääoman hallinnan osaaminen olivat osa työn sisältöä. Rahoituksen roolin ja saatavuuden merkitystä startupille osana ekosysteemiä tarkasteltiin. Suomalaisen startup-ekosysteemin kehittymistä ja houkuttelevuutta myös ulkomaisen rahoituksen näkökulmasta käsiteltiin sekä eri yritysmuotojen sopivuutta startup-yrittäjyyteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös auttaa startup-yrittäjiksi aikovia ja muita asiasta kiinnostuneita ymmärtämään paremmin startup-toimintaa, sen lainalaisuuksia, erityispiirteitä ja tunnistamaan startup-yrittäjyyteen liittyviä riskejä. Tämä on opinnäytetyö ja samalla myös tarina eräästä startupista, sen matkasta ja matkalla koetusta.
Tämän opinnäytetyön keskeisin tavoite oli löytää vastaus kysymykseen: Mikä on startup-yritys? Ydinkysymyksen tueksi etsittiin vastauksia tarkentaviin lisäkysymyksiin: Miten startup määritellään? Miten se tunnistetaan? Onko startupilla jotain ominaispiirteitä? Tarvitseeko startup erityisen toimintaympäristön? Miten startup-yrityksiä rahoitetaan? Rahoituksen erityspiirteet? Miksi startup-yritys epäonnistuu? Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena narratiivina, tutkimusaineiston valinnassa sovellettiin tapaus- eli case-tutkimusta ja lisäksi toteutettiin laadullinen kyselytutkimus yrityskehittämisen ammattilaisille.
Työn oheistuloksena syntyi erityinen startupin tunnistusmenetelmä, joka sisältää startup-määritelmien keskeiset elementit, ominaisuudet ja jonka avulla startup on tunnistettavissa. Startup-ekosysteemin tutkitut keskeiset elementit ja ominaisuudet yhdistettiin startup-määritelmien vastaaviin ja näin syntynyttä riippuvuus- ja vuorovaikutusverkostoa kuvattiin kuulalaakeripesänä. Työssä myös testattiin sekä kuulalaakeripesä-metodia että tunnistusmenetelmää tapaustutkimuksen avulla peilaten case-yrityksen tapahtumia ja tilanteita niihin.
Suomalaisessa startup-ekosysteemissä tunnistettiin selkeitä puutteita, heikkouksia ja kilpailukykyongelmia, joihin esitettiin tutkimus- ja kehittämisideoita sekä selvitystarvetta lainsäädäntömuutoksiin tilanteen korjaamiseksi.
Tämän opinnäytetyön keskeisin tavoite oli löytää vastaus kysymykseen: Mikä on startup-yritys? Ydinkysymyksen tueksi etsittiin vastauksia tarkentaviin lisäkysymyksiin: Miten startup määritellään? Miten se tunnistetaan? Onko startupilla jotain ominaispiirteitä? Tarvitseeko startup erityisen toimintaympäristön? Miten startup-yrityksiä rahoitetaan? Rahoituksen erityspiirteet? Miksi startup-yritys epäonnistuu? Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena narratiivina, tutkimusaineiston valinnassa sovellettiin tapaus- eli case-tutkimusta ja lisäksi toteutettiin laadullinen kyselytutkimus yrityskehittämisen ammattilaisille.
Työn oheistuloksena syntyi erityinen startupin tunnistusmenetelmä, joka sisältää startup-määritelmien keskeiset elementit, ominaisuudet ja jonka avulla startup on tunnistettavissa. Startup-ekosysteemin tutkitut keskeiset elementit ja ominaisuudet yhdistettiin startup-määritelmien vastaaviin ja näin syntynyttä riippuvuus- ja vuorovaikutusverkostoa kuvattiin kuulalaakeripesänä. Työssä myös testattiin sekä kuulalaakeripesä-metodia että tunnistusmenetelmää tapaustutkimuksen avulla peilaten case-yrityksen tapahtumia ja tilanteita niihin.
Suomalaisessa startup-ekosysteemissä tunnistettiin selkeitä puutteita, heikkouksia ja kilpailukykyongelmia, joihin esitettiin tutkimus- ja kehittämisideoita sekä selvitystarvetta lainsäädäntömuutoksiin tilanteen korjaamiseksi.