Nykytila-analyysi ja varaston käyttöasteen kehittäminen
Koivunen, Tatu (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711675
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021052711675
Tiivistelmä
Opinnäytetyön idea sai alkunsa toimeksiantajan tarpeesta saada lisää varastointitilaa, koska nykyisistä tiloista vapaat varastopaikat ovat loppumassa. Lisäksi saatiin nykytila-analyysi tukemaan nykyisen varastointitilan loppumisen havainnoimista. Opinnäytetyön perusteella pystytään tulevaisuudessa perustelemaan toimeksiantajan asiakkaalle lisätilantarve. Opinnäytetyön tavoite oli varaston tilojen käyttöasteen kehittäminen.
Opinnäytetyössä aluksi laskettiin manuaalisesti hyllyjen täyttöasteet. Laskenta tapahtui manuaalisesti, koska SAP-järjestelmä näytti yhden nimikkeen vievän yhden varastopaikan, vaikka todellisuudessa sen koon takia se vei kaksi paikkaa. SAP-järjestelmästä saatiin nopeasti ajettua lista tavararyhmä kohtaisista kiertonopeuksista ja lista kaikista nimikkeistä. Sähköpostikysely lähetettiin kolmelle eri henkilölle, jotka vastaavat uusien nimikkeiden luomisesta. Kyselyllä saatiin arvio, paljonko uusia nimikkeitä luodaan lisää tulevaisuudessa ja minkälaista varastointitilaa ne tarvitsevat.
Ensisijaisten varastointipaikkojen lavahyllyjen täyttöasteeksi saatiin 97 % eli laskennan hetkellä vapaita paikkoja oli 25. Tavararyhmäiset kiertonopeudet vaihtelivat 0–6 välillä. Tähän yksi vaikuttava tekijä oli, jos tavararyhmässä on nimikkeitä, joilla ei ole kiertoa, mutta niitä on pakko varastoida esimerkiksi niiden kriittisyyden takia. Kyselyllä selvisi, että uusia nimikkeitä luodaan 10 vuoden sisällä arviolta 1000 kappaletta ja ne ovat enimmäkseen pienvaraosia. Varastonohjauksen yhdeksi ongelmaksi havaittiin varausprosessi.
Lopuksi päädyttiin antamaan useampi ratkaisuehdotus. Yksi ratkaisuehdotus oli uuden lisätilan rakentaminen, jolla saadaan poistettua vuokratilan aiheuttamat kustannukset. Toinen ratkaisuehdotus oli varastoautomaatit, joka säästäisi lattiapinta-alaa ja kyselyn perusteella luotavat nimikkeet tulevat olemaan enimmäkseen pienvaraosia.
Opinnäytetyössä aluksi laskettiin manuaalisesti hyllyjen täyttöasteet. Laskenta tapahtui manuaalisesti, koska SAP-järjestelmä näytti yhden nimikkeen vievän yhden varastopaikan, vaikka todellisuudessa sen koon takia se vei kaksi paikkaa. SAP-järjestelmästä saatiin nopeasti ajettua lista tavararyhmä kohtaisista kiertonopeuksista ja lista kaikista nimikkeistä. Sähköpostikysely lähetettiin kolmelle eri henkilölle, jotka vastaavat uusien nimikkeiden luomisesta. Kyselyllä saatiin arvio, paljonko uusia nimikkeitä luodaan lisää tulevaisuudessa ja minkälaista varastointitilaa ne tarvitsevat.
Ensisijaisten varastointipaikkojen lavahyllyjen täyttöasteeksi saatiin 97 % eli laskennan hetkellä vapaita paikkoja oli 25. Tavararyhmäiset kiertonopeudet vaihtelivat 0–6 välillä. Tähän yksi vaikuttava tekijä oli, jos tavararyhmässä on nimikkeitä, joilla ei ole kiertoa, mutta niitä on pakko varastoida esimerkiksi niiden kriittisyyden takia. Kyselyllä selvisi, että uusia nimikkeitä luodaan 10 vuoden sisällä arviolta 1000 kappaletta ja ne ovat enimmäkseen pienvaraosia. Varastonohjauksen yhdeksi ongelmaksi havaittiin varausprosessi.
Lopuksi päädyttiin antamaan useampi ratkaisuehdotus. Yksi ratkaisuehdotus oli uuden lisätilan rakentaminen, jolla saadaan poistettua vuokratilan aiheuttamat kustannukset. Toinen ratkaisuehdotus oli varastoautomaatit, joka säästäisi lattiapinta-alaa ja kyselyn perusteella luotavat nimikkeet tulevat olemaan enimmäkseen pienvaraosia.