Etätyöympäristön vaikutus työhyvinvointiin : esimiehen näkökulma
Ruoho, Mikael (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112791
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112791
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin minkälaisia vaikutuksia etätyöympäristöllä on työhyvinvointiin esimiehen näkökulmasta. Vaikutuksia tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: etätyöympäristön myönteiset vaikutukset työhyvinvointiin, etätyöympäristön haasteet työhyvinvointiin sekä työhyvinvoinnin kehittäminen etätyöympäristössä. Näitä vaikutuksia tutkimalla oli tarkoitus antaa toimintasuosituksia esimiehille oman sekä johtamansa tiimin työhyvinvoinnin parantamiseksi.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin etätyöympäristön tuomia myönteisiä vaikutuksia, haasteita sekä kehittämiskohtia työhyvinvoinnin kannalta. Teoriaosuus kirjoitettiin hyödyntämällä tuoreita ammattikirjallisuuden lähteitä sekä tuoreita tutkimustuloksia käyttämällä.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruu suoritettiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastatteluita tehtiin yhteensä neljä. Haastattelukysymykset laadittiin etukäteen. Kysymysten avulla selvitettiin esimiesten kokemuksia etätyöympäristön vaikutuksista työhyvinvointiin.
Tutkimustuloksista havaittiin, että etätyöympäristön vaikutukset työhyvinvointiin koettiin hyvin samalla tavalla. Positiivisimmat puolet etätyöympäristöllä työhyvinvoinnin kannalta koettiin olevan työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, parempi työrauha sekä työmatkan pois jääminen. Suurimmat haasteet koettiin fyysisen kanssakäymisen loppumisen ja työn tauottamisen suhteen. Työhyvinvoinnin kehittäminen koettiin tulosten perusteella paljolti yksilön vastuuksi. Kuitenkin voitiin todeta, että muun muassa spontaanimpi yhteydenpito parantaa työhyvinvointia.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsiteltiin etätyöympäristön tuomia myönteisiä vaikutuksia, haasteita sekä kehittämiskohtia työhyvinvoinnin kannalta. Teoriaosuus kirjoitettiin hyödyntämällä tuoreita ammattikirjallisuuden lähteitä sekä tuoreita tutkimustuloksia käyttämällä.
Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruu suoritettiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Haastatteluita tehtiin yhteensä neljä. Haastattelukysymykset laadittiin etukäteen. Kysymysten avulla selvitettiin esimiesten kokemuksia etätyöympäristön vaikutuksista työhyvinvointiin.
Tutkimustuloksista havaittiin, että etätyöympäristön vaikutukset työhyvinvointiin koettiin hyvin samalla tavalla. Positiivisimmat puolet etätyöympäristöllä työhyvinvoinnin kannalta koettiin olevan työ- ja vapaa-ajan yhteensovittaminen, parempi työrauha sekä työmatkan pois jääminen. Suurimmat haasteet koettiin fyysisen kanssakäymisen loppumisen ja työn tauottamisen suhteen. Työhyvinvoinnin kehittäminen koettiin tulosten perusteella paljolti yksilön vastuuksi. Kuitenkin voitiin todeta, että muun muassa spontaanimpi yhteydenpito parantaa työhyvinvointia.