Rakennuskonevuokraamon kaluston kierrätys ja uusiokäyttö
Koukkula, Jaana (2021)
Koukkula, Jaana
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113137
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin rakennuskonevuokraustoimialalla toimivan yrityksen X toimeksiannosta. Työn tavoitteena oli selvittää, koetaanko rakennuskonevuokraamon potentiaalisten yritysasiakkaiden keskuudessa kiertotalous tärkeäksi, mikä on asiakasyritysten suhtautuminen vuokrakäytöstä poistettavan kaluston uusiokäyttöön ja kierrätykseen sekä mitkä ovat tärkeimmät rakennuskonevuokraamon valintaan vaikuttavat tekijät. Toimeksiantajalla oli myös tarve saada tietoa keinoista, joilla parantaa vuokrakäytöstä poistettavien koneiden ja laitteiden ekotehokkuutta, jotta ne tuottaisivat arvoa mahdollisimman pitkään. Lisäksi haluttiin selvittää rakennuskonevuokrausalan yritysten verkkosivujen nykytila kiertotalousnäkökulmasta tarkasteltuna.
Tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin kvantitatiivinen tutkimus anonyymina verkkokyselynä. Linkki kyselyyn lähetettiin potentiaalisiin asiakasyrityksiin Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla sekä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tehtiin kiertotalousviestintää silmällä pitäen havainnointitutkimus, jossa kartoitettiin kahteen otteeseen 83 satunnaisesti valitun Suomessa sivu- tai päätoimisesti rakennuskonevuokraustoimialalla toimivan yrityksen verkkosivujen tilanne. Tutkimustyön ohella opinnäytetyön tekijä lähestyi työn aihepiirin tiimoilta eri alojen asiantuntijoita.
Kyselytutkimuksen vastausprosentti jäi alhaiseksi, joten tuloksia voidaan pitää korkeintaan suuntaa antavina. Vaikutti sille, että kiertotalous koetaan asiakasyrityksissä tärkeäksi ja suhtautuminen kierrätettyyn kalustoon on myönteistä. Vuokrahinnat sekä kaluston laatu ja saatavuus näyttivät olevan määräävimpiä tekijöitä rakennuskonevuokraamon valinnassa. Rakennuskonevuokrausalan toimijoiden verkkosivukartoitus puolestaan todisti, että kiertotalousviestinnän suhteen alan yritykset ovat vielä alkutekijöissään.
Tehtyjen selvitysten perusteella toimeksiantajalle esiteltiin digitaalisia alustoja, joiden potentiaali kaluston kierrätyksen suhteen kannattaisi ottaa selvitykseen. Opinnäytetyön tekijä teki toimeksiantajalle myös ehdotuksen toimenpiteestä, jolla yrityksen saisi erottumaan edukseen viestittäessä kiertotaloutta tukevasta liiketoiminnasta. Lisäksi ehdotettiin verkkokyselytutkimuksen uusimista myöhemmässä vaiheessa, sillä aika ei vielä vaikuttanut olleen otollinen tämänkaltaiselle tutkimukselle.
Tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettiin kvantitatiivinen tutkimus anonyymina verkkokyselynä. Linkki kyselyyn lähetettiin potentiaalisiin asiakasyrityksiin Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla sekä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi tehtiin kiertotalousviestintää silmällä pitäen havainnointitutkimus, jossa kartoitettiin kahteen otteeseen 83 satunnaisesti valitun Suomessa sivu- tai päätoimisesti rakennuskonevuokraustoimialalla toimivan yrityksen verkkosivujen tilanne. Tutkimustyön ohella opinnäytetyön tekijä lähestyi työn aihepiirin tiimoilta eri alojen asiantuntijoita.
Kyselytutkimuksen vastausprosentti jäi alhaiseksi, joten tuloksia voidaan pitää korkeintaan suuntaa antavina. Vaikutti sille, että kiertotalous koetaan asiakasyrityksissä tärkeäksi ja suhtautuminen kierrätettyyn kalustoon on myönteistä. Vuokrahinnat sekä kaluston laatu ja saatavuus näyttivät olevan määräävimpiä tekijöitä rakennuskonevuokraamon valinnassa. Rakennuskonevuokrausalan toimijoiden verkkosivukartoitus puolestaan todisti, että kiertotalousviestinnän suhteen alan yritykset ovat vielä alkutekijöissään.
Tehtyjen selvitysten perusteella toimeksiantajalle esiteltiin digitaalisia alustoja, joiden potentiaali kaluston kierrätyksen suhteen kannattaisi ottaa selvitykseen. Opinnäytetyön tekijä teki toimeksiantajalle myös ehdotuksen toimenpiteestä, jolla yrityksen saisi erottumaan edukseen viestittäessä kiertotaloutta tukevasta liiketoiminnasta. Lisäksi ehdotettiin verkkokyselytutkimuksen uusimista myöhemmässä vaiheessa, sillä aika ei vielä vaikuttanut olleen otollinen tämänkaltaiselle tutkimukselle.