Kata-valmennusmalli logistiikan ongelmanratkaisun välineenä

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla Lean -johtamisfilosofiaa ja siihen liittyviä menetelmä- ja projektityökaluja. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Yritys X:n sopimuslogistiikan toimiala ja tehdyssä tutkimuksessa pyrimme siten selvittämään myös, miten yrityksen eri toimipisteissä hyödynnetään erilaisia menetelmä- ja projektityökaluja päivittäisessä työssä. Tavoitteena oli kartoittaa, miten eri yksiköt ovat edenneet jatkuvan kehittämisen mallin mukaisesti saadun perehdytyksen jälkeen ja erityisesti, viedäänkö Kata-kehitysprojekteja eteenpäin yrityksen ohjeiden ja odotusten mukaisesti.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena hyödyntäen sähköistä Microsoft Forms -kyselylomaketta toimeksiantajan valitsemalle vastaajajoukolle. Kysely lähetettiin yhteensä 29 henkilölle, joista kyselyyn vastasi 22. Kyselylomake sisälsi 13 kysymystä, joista kaksi kartoitti vastaajien taustaa, kuusi oli monivalintakysymyksiä (määrällisiä) ja viisi oli avoimia (laadullisia) kysymyksiä.

Tutkimuksen tuloksista kävi selkeästi ilmi, että Kata-valmennuksia on pidetty yksiköissä määrällisesti selvästi vähemmän kuin yrityksen tavoitteena on ollut. Koska Kata-valmennuksia ei pidetä riittävästi osaamisen siirtäminen valmentajalta valmennettavalle ja siten jatkuva oppiminen ei välttämättä täysimääräisesti toteudu eikä jatkuvan kehittämisen kulttuuria pääse syntymään. Tehdyn kyselytutkimuksen perusteella moni vastaaja on epävarma, mitä Kata-valmennuksessa pitäisi tehdä, miten ja ennen kaikkea miksi. Vastausten perusteella suurin osa on kuitenkin saanut Kata-perehdytyksen, mutta osaamisen käytäntöön vieminen ontuu. Kertauskoulutuksia toivottiin myös avoimissa vastauksissa paljon. Vastaajat kokivat Leaniin liittyvän terminologian hankalaksi, mikä voi selittyä sillä, että suomenkielistä kirjallisuutta on saatavilla vähän eikä kaikille termeille ole kuvaavia suomenkielisiä käännöksiä. Vastaajat toivat myös esille ajan käyttöön liittyvät haasteet vähäisiä valmennuskertoja selittävänä tekijänä.

Tehdyn tutkimuksen perusteella yrityksen tulisi kiinnittää huomiota Kata-valmennusmallin jatkuvuuteen; kertauskoulutuksia tulisi järjestää aktiivisesti ja tehtyjen valmennusten määrää seurata. Lisäksi yrityksessä tulisi kiinnittää huomiota valmentajien osaamisen kehittämiseen ja heille tarjottavaan tukeen. Valmentajien tulisi päästä keskustelemaan omasta osaamisestaan ja kehittymisestään kokeneemman valmentajan kanssa säännöllisesti