Kuularuuvin karakterisointi : kriittisten arvojen laskenta ja kitkan mittaus
Huhtala, Ville (2021)
Huhtala, Ville
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113282
Tiivistelmä
Kuularuuvien yli satavuotisen historian aikana teoriaa aiheesta on kertynyt paljon. Tässä opinnäytetyössä tietoa on sovellettu käytetyn kuularuuvikäyttöisen toimilaitteen ja erityisesti sen kuularuuvin ominaisuuksien tutkimisessa.
Uuden kuularuuvin valintaa ohjaavat ensisijaisesti haluttu tarkkuus, liikeprofiili ja kuormitus. Niiden avulla määritellään kuularuuvisysteemin ominaisuudet, muun muassa kuularuuvin mitat, nopeus ja tuentatapa, kuulien palautustapa kuulamutterissa, esijännitys ja kriittiset raja-arvot.
Kahteen kriittiseen raja-arvoon tutustuttiin tarkemmin. Ensimmäinen on sallittu aksiaalinen voima. Sen selvittämisellä pyritään ehkäisemään tilanne, jossa kuularuuvi voi nurjahtaa kuormituksen aiheuttaman puristusjännityksen vuoksi. Toinen raja-arvo on kriittinen nopeus, jonka laskennalla pyritään rajaamaan kuularuuvin pyörimisnopeusalue sellaiseksi, että pyörimistaajuus ja kuularuuvin luonnollinen värähtelytaajuus eivät pääsisi resonoimaan. Tämä voi aiheuttaa kuularuuvisysteemin tai sen komponenttien käyttökelvottomuuden.
Oikein toteutettu voitelu on kuularuuvien toiminnan kannalta välttämätön ja vaatii niin voiteluaineen kuin ympäristön puhtauden hallintaa. Riittämätön voitelu aiheuttaa lisääntyneen kitkan myötä lämmönhallintaongelmia ja ennenaikaista kulumista.
Kitkamittauskokeessa tutkittiin yksittäisten komponenttien kitkaominaisuuksien sijaan kaikkien toimilaitteen liikettä vastustavien voimien yhteisvaikutusta vääntömomentin tarpeeseen. Koe suoritettiin kahdella eri kuormituksella molempiin suuntiin ja usealla eri pyörimisnopeudella. Kokeen aikana havaittiin myös kuularuuvin kriittinen nopeus ja sen aiheuttama värähtely niin käytännössä kuin koeajoista muodostetuissa kuvaajissakin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että laskennallinen kriittinen nopeus vastaa käytännön havaintoja ja sallittu aksiaalinen kuormitus riittää hyvin laboratoriokäyttöön. Käytetylle kuularuuville on voitu määrittää toiminnallinen käyttöalue raja-arvoineen, joiden avulla toimilaitteen jatkokäyttöä voidaan suunnitella. Lisäksi havaitut puutteet voitelussa ja suojauksessa on korjattava niin, että kuularuuvin toimintakyky säilyy hyvänä mahdollisimman pitkään.
Uuden kuularuuvin valintaa ohjaavat ensisijaisesti haluttu tarkkuus, liikeprofiili ja kuormitus. Niiden avulla määritellään kuularuuvisysteemin ominaisuudet, muun muassa kuularuuvin mitat, nopeus ja tuentatapa, kuulien palautustapa kuulamutterissa, esijännitys ja kriittiset raja-arvot.
Kahteen kriittiseen raja-arvoon tutustuttiin tarkemmin. Ensimmäinen on sallittu aksiaalinen voima. Sen selvittämisellä pyritään ehkäisemään tilanne, jossa kuularuuvi voi nurjahtaa kuormituksen aiheuttaman puristusjännityksen vuoksi. Toinen raja-arvo on kriittinen nopeus, jonka laskennalla pyritään rajaamaan kuularuuvin pyörimisnopeusalue sellaiseksi, että pyörimistaajuus ja kuularuuvin luonnollinen värähtelytaajuus eivät pääsisi resonoimaan. Tämä voi aiheuttaa kuularuuvisysteemin tai sen komponenttien käyttökelvottomuuden.
Oikein toteutettu voitelu on kuularuuvien toiminnan kannalta välttämätön ja vaatii niin voiteluaineen kuin ympäristön puhtauden hallintaa. Riittämätön voitelu aiheuttaa lisääntyneen kitkan myötä lämmönhallintaongelmia ja ennenaikaista kulumista.
Kitkamittauskokeessa tutkittiin yksittäisten komponenttien kitkaominaisuuksien sijaan kaikkien toimilaitteen liikettä vastustavien voimien yhteisvaikutusta vääntömomentin tarpeeseen. Koe suoritettiin kahdella eri kuormituksella molempiin suuntiin ja usealla eri pyörimisnopeudella. Kokeen aikana havaittiin myös kuularuuvin kriittinen nopeus ja sen aiheuttama värähtely niin käytännössä kuin koeajoista muodostetuissa kuvaajissakin.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että laskennallinen kriittinen nopeus vastaa käytännön havaintoja ja sallittu aksiaalinen kuormitus riittää hyvin laboratoriokäyttöön. Käytetylle kuularuuville on voitu määrittää toiminnallinen käyttöalue raja-arvoineen, joiden avulla toimilaitteen jatkokäyttöä voidaan suunnitella. Lisäksi havaitut puutteet voitelussa ja suojauksessa on korjattava niin, että kuularuuvin toimintakyky säilyy hyvänä mahdollisimman pitkään.
