Terveydenhuollon ammattilaisten perehdytys ja sen kehittämiskohteet Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanotoilla - Yhteisöllisyyden merkitys perehdytyksessä
Ekman, Elisa (2021)
Ekman, Elisa
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113350
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113350
Tiivistelmä
Kehittämistyön tavoitteena on kehittää terveydenhuollon ammattilaisten perehdytyskäytäntöjä sekä materiaaleja Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanotoilla. Lisäksi kehittämistyössä avataan perehdyttäjän merkitystä, sekä tarkastellaan jo olemassa olevien perehdytysmateriaalien kokonaisvaltaisuutta. Kehittämistyön tarkoituksena on luoda terveyskeskuksen vastaanotoille laadukkaat perehdytyskäytännöt ja materiaalit, jotka tukevat vastaanoton lääkäreiden ja hoitajien välistä yhteisöllisyyttä.
Kehittämistyö toteutettiin Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanotoilla. Aineiston keruu alkoi keväällä 2019 aivoriihimenetelmällä. Aivoriiheen osallistui vastaanottojen henkilökuntaa. Käsiteltävinä aiheina olivat perehdytys sekä yhteisöllisyys. Lisäksi aineistoon kuuluu organisaation keräämä palaute terveyskeskuksen vastaanotoille kesäksi 2019 tulleille lääkäreille sekä kehittämistyön tekijän tekemä Webropol-kysely keväällä 2020 kahden vuoden sisällä vastaanotoilla aloittaneille hoitajille. Kyselyt sisälsivät pääsääntöisesti avoimia kysymyksiä perehdytyksestä. Kaikki saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Aineiston avulla saatiin tietoa terveydenhuollon ammattilaisten tämänhetkisestä perehdytyksestä. Aivoriihessä tärkeimmiksi yläteemoiksi muodostuivat perehdytyksen suunnittelu sekä tarpeellisen ajan resursointi. Yhteisöllisyyttä tukeviksi asioiksi nähtiin toisten arvostaminen, työnkuvien sekä työntekijöiden tunteminen, yhteispalaverit lääkäreiden ja hoitajien kesken, sekä yhdessä tekeminen ja avoin viestintä. Kerätyissä palautteissa tyytyväisimpiä perehdytyksessä oltiin perehdyttäjiin ja työpaikan ilmapiiriin. Lääkäreiden suurimpana kehitystoiveena oli potilastietojärjestelmäperehdytyksen kehittäminen. Hoitajien tuloksista ei noussut yhtä selvää kehityskohdetta vaan useampia, kuten pidemmät perehdytysajat eri työpisteillä, perehdytyksen seuranta sekä palautekeskusteluiden järjestäminen. Yhteisöllisyys perehdytyksessä lisäsi perehtyjien tunnetta perehdyttäjien onnistumisesta perehdytyksessä sekä tunnetta että apua sai matalalla kynnyksellä.
Kehittämistyön tuloksia voidaan käyttää terveydenhuollon ammattilaisten perehdytyksen käytäntöjen, sisällön ja materiaalien kehittämisessä. Perehdytyssuunnitelma tarvitaan, sekä perehdyttäjille materiaaleja, joista seurata perehdytyksen etenemistä. Esimiehen ja perehdyttäjän tehtävänä on järjestää palautekeskusteluita, joiden pohjalta perehdytystä voidaan jatkossakin kehittää.
Kehittämistyö toteutettiin Seinäjoen terveyskeskuksen vastaanotoilla. Aineiston keruu alkoi keväällä 2019 aivoriihimenetelmällä. Aivoriiheen osallistui vastaanottojen henkilökuntaa. Käsiteltävinä aiheina olivat perehdytys sekä yhteisöllisyys. Lisäksi aineistoon kuuluu organisaation keräämä palaute terveyskeskuksen vastaanotoille kesäksi 2019 tulleille lääkäreille sekä kehittämistyön tekijän tekemä Webropol-kysely keväällä 2020 kahden vuoden sisällä vastaanotoilla aloittaneille hoitajille. Kyselyt sisälsivät pääsääntöisesti avoimia kysymyksiä perehdytyksestä. Kaikki saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla.
Aineiston avulla saatiin tietoa terveydenhuollon ammattilaisten tämänhetkisestä perehdytyksestä. Aivoriihessä tärkeimmiksi yläteemoiksi muodostuivat perehdytyksen suunnittelu sekä tarpeellisen ajan resursointi. Yhteisöllisyyttä tukeviksi asioiksi nähtiin toisten arvostaminen, työnkuvien sekä työntekijöiden tunteminen, yhteispalaverit lääkäreiden ja hoitajien kesken, sekä yhdessä tekeminen ja avoin viestintä. Kerätyissä palautteissa tyytyväisimpiä perehdytyksessä oltiin perehdyttäjiin ja työpaikan ilmapiiriin. Lääkäreiden suurimpana kehitystoiveena oli potilastietojärjestelmäperehdytyksen kehittäminen. Hoitajien tuloksista ei noussut yhtä selvää kehityskohdetta vaan useampia, kuten pidemmät perehdytysajat eri työpisteillä, perehdytyksen seuranta sekä palautekeskusteluiden järjestäminen. Yhteisöllisyys perehdytyksessä lisäsi perehtyjien tunnetta perehdyttäjien onnistumisesta perehdytyksessä sekä tunnetta että apua sai matalalla kynnyksellä.
Kehittämistyön tuloksia voidaan käyttää terveydenhuollon ammattilaisten perehdytyksen käytäntöjen, sisällön ja materiaalien kehittämisessä. Perehdytyssuunnitelma tarvitaan, sekä perehdyttäjille materiaaleja, joista seurata perehdytyksen etenemistä. Esimiehen ja perehdyttäjän tehtävänä on järjestää palautekeskusteluita, joiden pohjalta perehdytystä voidaan jatkossakin kehittää.