Matkaviestinverkkojen kehitys : sukupolvien tuomat muutokset
Herranen, Iita (2021)
Herranen, Iita
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213392
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, minkälaisia teknologioita matkaviestinverkoissa on vuosikymmenien aikana käytetty ja kuinka kehityksessä on päästy nykyiseen tilanteeseen. Tarkoituksena oli koota tämä tieto ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi, jolloin asiaan perehtymätön voisi saada kattavan yleiskäsityksen aiheesta.
Matkaviestinverkot koostuvat runkoverkosta, tukiasemista ja päätelaitteista. Runkoverkko yhdistää maanpäälliset tukiasemat, jotka muodostavat toiminta-alueita eli soluja. Tukiasemat ottavat solunsa sisällä yhteyksiä päätelaitteisiin muodostaakseen mm. puheluita. Päätelaitteet voivat liikkua solujen välillä yhteyden katkeamatta, mikä on yksi olennaisimmista matkaviestinverkkojen ominaisuuksista.
Tärkeä osa matkaviestinverkkojen kehitystä on standardisointi. Standardit mahdollistavat teknologioiden yhteensopivuuden, helpottavat uusien tuotteiden tuomista markkinoille ja tarjoavat yhteisiä tapoja mitata tehokkuutta ja suorituskykyä. Standardisointiorganisaatio 3GPP on suurimpia vaikuttajia matkaviestinverkkojen kehityksessä.
Matkaviestinverkkojen kehitys alkoi jo 70-luvulta, jonka jälkeen uusi sukupolvi syntyi aina noin 10 vuoden välein. Yksi sukupolvi ei koostu pelkästään yhdestä teknologiasta, vaan on kokoelma erilaisia tekniikoita, kuten modulaatiomenetelmiä, antenneja, taajuusalueita ym. Uusi sukupolvi toi mukanaan aina uusia ominaisuuksia ja parannuksia edelliseen. Esim. 1G mahdollisti langattomat äänipuhelut, 2G tekstiviestien lähettämisen, 3G langattoman internetyhteyden, 4G HD-videoiden suoratoiston ja viimeisimpänä 5G jopa itseajavat autot. Jokaisen uuden sukupolven myötä latausnopeudet moninkertaistuivat edelliseen verrattuna.
Matkaviestinverkkojen historia on valtava kokonaisuus, joka käsiteltiin työssä hyvin tiiviisti. Jos aiheeseen haluaisi perehtyä vielä syvällisemmin, olisi suositeltavaa käsitellä yhtä aihealuetta, esim. sukupolvea, kerrallaan.
Matkaviestinverkot koostuvat runkoverkosta, tukiasemista ja päätelaitteista. Runkoverkko yhdistää maanpäälliset tukiasemat, jotka muodostavat toiminta-alueita eli soluja. Tukiasemat ottavat solunsa sisällä yhteyksiä päätelaitteisiin muodostaakseen mm. puheluita. Päätelaitteet voivat liikkua solujen välillä yhteyden katkeamatta, mikä on yksi olennaisimmista matkaviestinverkkojen ominaisuuksista.
Tärkeä osa matkaviestinverkkojen kehitystä on standardisointi. Standardit mahdollistavat teknologioiden yhteensopivuuden, helpottavat uusien tuotteiden tuomista markkinoille ja tarjoavat yhteisiä tapoja mitata tehokkuutta ja suorituskykyä. Standardisointiorganisaatio 3GPP on suurimpia vaikuttajia matkaviestinverkkojen kehityksessä.
Matkaviestinverkkojen kehitys alkoi jo 70-luvulta, jonka jälkeen uusi sukupolvi syntyi aina noin 10 vuoden välein. Yksi sukupolvi ei koostu pelkästään yhdestä teknologiasta, vaan on kokoelma erilaisia tekniikoita, kuten modulaatiomenetelmiä, antenneja, taajuusalueita ym. Uusi sukupolvi toi mukanaan aina uusia ominaisuuksia ja parannuksia edelliseen. Esim. 1G mahdollisti langattomat äänipuhelut, 2G tekstiviestien lähettämisen, 3G langattoman internetyhteyden, 4G HD-videoiden suoratoiston ja viimeisimpänä 5G jopa itseajavat autot. Jokaisen uuden sukupolven myötä latausnopeudet moninkertaistuivat edelliseen verrattuna.
Matkaviestinverkkojen historia on valtava kokonaisuus, joka käsiteltiin työssä hyvin tiiviisti. Jos aiheeseen haluaisi perehtyä vielä syvällisemmin, olisi suositeltavaa käsitellä yhtä aihealuetta, esim. sukupolvea, kerrallaan.