Palvelutalo Iso-Heikin asukkaiden elämänlaadun arvioiminen
Wiss, Jukka (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113221
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060113221
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen kehittämisprojektin tarkoituksena oli selvittää palvelutalo Iso-Heikissä asuvien asukkaiden (N=104, n=80) elämänlaatua. Elämänlaatua tarkasteltiin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja elinympäristön ulottuvuuksien näkökulmista. Aineisto kerättiin haastattelemalla WHO:n strukturoitua Quality of life- BREF- elämänlaatu mittaria käyttäen. Aineiston tulosten analysoinnissa hyödynnettiin webropol- kyselytyökalua. Tulokset kuvailtiin frekvensseinä, prosentteina ja keskiarvoina.
Tutkimuksen tulosten mukaan tutkittavat kokivat elämänlaatunsa pääosin hyväksi ja yli puolet vastaajista olivat melko tyytyväisiä yleiseen terveydentilaansa. Tutkimuksen elämänlaadun ulottuvuuksista parhaaksi koettiin elinympäristöön liittyvä ulottuvuus, jonka keskiarvoksi saatiin 4,2. Tähän vaikuttivat palvelutalon turvallisuus, asuinalueen olosuhteet, riittävä tiedon saanti sekä mahdollisuudet vapaa-ajan toimintaan. Heikoimpana koettiin fyysinen ulottuvuus, jonka keskiarvoksi saatiin 3,1. Fyysisen ulottuvuuden kokemus muodostui liikuntakyvystä, unenlaadusta, fyysisen kivun vaikutuksista päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen sekä arkipäivän tarmokkuudesta.
Johtopäätöksinä voidaan todeta luottamuksen avun saamiseen, esteettömän viihtyisän ympäristön, palveluiden saavutettavuuden sekä ympäristön luoman sosiaalisen ja psyykkisen turvaverkoston tukevan ikääntyneiden elämänlaatua. Poikkeusolojen aikana toteutetusta tutkimuksesta ikääntyneiden koetusta elämänlaadusta saadaan arvokasta tietoa jatkotutkimuksia varten.
Tutkimuksen tulosten avulla voidaan hyödyntää tuotettua uutta tietoa palvelutalon laadun kehittämisessä sekä lisätä ikäihmisten osallisuuden tunnetta, kuten kuulluksi tulemista ja oman elämän asioihin vaikuttamista. Tuloksien avulla lisätään hoitohenkilökunnan tietoutta aiheesta ja täten voidaan vaikuttaa heidän asenteisiinsa. Tutkimuksen avulla lisätään tietoutta palvelutalossa asuvien ikääntyneiden elämänlaadusta ja sen ulottuvuuksista. The purpose of this research was to determine the quality of life of the residents (N= 104, n=80) living in Iso-Heikki service house. The material was collected by interviewing, using WHO's structured BREF quality of life assessment. The goal of the research was to determine physical, psychological, social, and living environmental dimensions of the quality of life of the elderly. Webropol query tool was utilized to analyse the results of the material. The results were described as frequencies, percentages and averages.
According to the results of the research, the subjects perceived their quality of life mainly as good, and more than half of the respondents were mostly satisfied with their overall health. According to the research, the best perceived of the researched dimensions was the dimension regarding the living environment, whose average was 4.2. This was influenced by the safety of the service house, the conditions of the neighbourhood, sufficient access to information, and the opportunities for leisure activities. The worst perceived was the physical dimension, whose average was 3.1. The perception of the physical dimension was formed by mobility, quality of sleep, the effects of physical pain on the manageability of the daily functions, and by everyday vigour.
In conclusion, it can be stated that the trust in getting help, an unobstructed and pleasant environment, accessibility of services, and the social and psychological safety net created by the environment support the quality of life of the elderly. Research on the perceived quality of life of the elderly carried out during the time of exceptional circumstances will provide valuable data for further research.
With the results of the research, the new information produced can be utilised to improve the quality of the service house and to increase the sense of participation in the elderly, such as being heard and being able to influence matters regarding their own lives. The results will be used to increase the staff's knowledge of the subject and thus their attitudes can be affected. The research will increase awareness concerning the quality of life of the elderly living in service houses and the dimensions of their quality of life.
Tutkimuksen tulosten mukaan tutkittavat kokivat elämänlaatunsa pääosin hyväksi ja yli puolet vastaajista olivat melko tyytyväisiä yleiseen terveydentilaansa. Tutkimuksen elämänlaadun ulottuvuuksista parhaaksi koettiin elinympäristöön liittyvä ulottuvuus, jonka keskiarvoksi saatiin 4,2. Tähän vaikuttivat palvelutalon turvallisuus, asuinalueen olosuhteet, riittävä tiedon saanti sekä mahdollisuudet vapaa-ajan toimintaan. Heikoimpana koettiin fyysinen ulottuvuus, jonka keskiarvoksi saatiin 3,1. Fyysisen ulottuvuuden kokemus muodostui liikuntakyvystä, unenlaadusta, fyysisen kivun vaikutuksista päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen sekä arkipäivän tarmokkuudesta.
Johtopäätöksinä voidaan todeta luottamuksen avun saamiseen, esteettömän viihtyisän ympäristön, palveluiden saavutettavuuden sekä ympäristön luoman sosiaalisen ja psyykkisen turvaverkoston tukevan ikääntyneiden elämänlaatua. Poikkeusolojen aikana toteutetusta tutkimuksesta ikääntyneiden koetusta elämänlaadusta saadaan arvokasta tietoa jatkotutkimuksia varten.
Tutkimuksen tulosten avulla voidaan hyödyntää tuotettua uutta tietoa palvelutalon laadun kehittämisessä sekä lisätä ikäihmisten osallisuuden tunnetta, kuten kuulluksi tulemista ja oman elämän asioihin vaikuttamista. Tuloksien avulla lisätään hoitohenkilökunnan tietoutta aiheesta ja täten voidaan vaikuttaa heidän asenteisiinsa. Tutkimuksen avulla lisätään tietoutta palvelutalossa asuvien ikääntyneiden elämänlaadusta ja sen ulottuvuuksista.
According to the results of the research, the subjects perceived their quality of life mainly as good, and more than half of the respondents were mostly satisfied with their overall health. According to the research, the best perceived of the researched dimensions was the dimension regarding the living environment, whose average was 4.2. This was influenced by the safety of the service house, the conditions of the neighbourhood, sufficient access to information, and the opportunities for leisure activities. The worst perceived was the physical dimension, whose average was 3.1. The perception of the physical dimension was formed by mobility, quality of sleep, the effects of physical pain on the manageability of the daily functions, and by everyday vigour.
In conclusion, it can be stated that the trust in getting help, an unobstructed and pleasant environment, accessibility of services, and the social and psychological safety net created by the environment support the quality of life of the elderly. Research on the perceived quality of life of the elderly carried out during the time of exceptional circumstances will provide valuable data for further research.
With the results of the research, the new information produced can be utilised to improve the quality of the service house and to increase the sense of participation in the elderly, such as being heard and being able to influence matters regarding their own lives. The results will be used to increase the staff's knowledge of the subject and thus their attitudes can be affected. The research will increase awareness concerning the quality of life of the elderly living in service houses and the dimensions of their quality of life.