Using Digital Interventions for Occupational Mental Health Problems: A Scoping Review

Abstract

This thesis aims to provide an overview of how, in practice, digital interventions for occupational mental health (OMH) problems are used in occupational health care. The research method of a scoping review was used to map literature on the subject field, including 22 articles in total.

The research data was collected based on the PCC (population, context and concept) approach of a scoping review method by the Joanna Briggs Institute. The data was analysed using the Neuman Systems Model’s theoretical framework and three prevention levels – primary, secondary and tertiary. The use of digital interventions for OMH problems was explored from two perspectives: 1) a client and 2) a health care professional.

The study results indicated that the digital interventions for OMH problems are used in the workplace and health care settings mainly for stress, depression, anxiety and distress, and sleep disturbances and, to some extent, burnout symptoms. The interventions are used at all prevention levels to promote OMH, prevent, manage or treat the OMH problems and support the clients’ recovery and return to optimal wellness. The most used and effective digital intervention activities for OMH problems were online therapies, especially cognitive-behavioural therapy (CBT). The Finnish research literature pointed out the use of low-threshold online therapy and self-help interventions for OMH problems via the website Mielenterveystalo.fi for individuals from the whole country. Online therapies are also included in the Finnish Current Care Guidelines (Käypä hoito -suositus) for depression.

This study’s results can primarily inform healthcare professionals about the practical use of the interventions. However, the results will also be useful for customers, employers and technology developers, as digital interventions are developed in a multi-professional manner.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on antaa yleiskatsaus siihen, miten digitaalisia interventioita käytetään työperäisiin mielenterveysongelmiin työterveyshuollossa käytännössä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kartoittavaa kirjallisuustutkimusta, jonka lähteinä oli yhteensä 22 tutkimusaihetta koskevaa artikkelia. Tutkimustieto kerättiin Joanna Briggs -instituutin scoping review menetelmän PCC (population, context, concept) -lähestymistavan mukaan. Tiedot analysoitiin käyttäen Neuman Systems Model järjestelmämallin teoreettista viitekehystä sekä kolmea preventiotasoa: primaaria, sekundaaria ja tertiääriä ennaltaehkäisyä. Digitaalisten interventioiden käyttöä työperäisiin mielenterveysongelmiin selvitettiin 1) asiakkaan ja 2) terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta.

Tutkimustulokset osoittivat, että digitaalisia interventioita käytetään työperäisiin mielenterveysongelmiin sekä työpaikoilla että terveydenhuollossa lähinnä stressiin, masennukseen, ahdistuneisuuteen sekä unihäiriöihin, ja jossain määrin työuupumuksen oireisiin. Interventioita käytetään kaikilla ennaltaehkäisyn tasoilla työperäisen mielenterveyden edistämiseen, mielenterveysongelmien ehkäisyyn, hallintaan tai hoitoon sekä asiakkaiden palautumiseen ja optimaaliseen hyvinvoinnin saavuttamiseen. Käytetyimpiä ja tehokkaimpia digitaalisia interventiotoimia ovat verkkoterapiat, erityisesti kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT). Suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa nostettiin esille matalan kynnyksen verkkoterapia ja omatoimisten interventioiden käyttö yksityishenkilöille suunnatun Mielenterveystalo.fi-sivuston kautta sekä masennuksen Käypä hoito -suositukseen kuuluvat nettiterapiat.

Tutkimuksen tulokset antavat ensisijaisesti tietoa terveydenhuollon ammattilaisille digitaalisten interventioiden käytöstä käytännössä. Tulokset ovat hyödyllisiä myös asiakkaille, työnantajille ja teknologian kehittäjille, sillä digitaalisia interventioita kehitetään moniammatillisesti.

Syftet med detta examensarbete är att ge en överblick av hur digitala interventioner för arbetsrelaterade psykiska hälsoproblem i praktiken används i företagshälsovården. Som forskningsmetod användes scoping review för att kartlägga ämneslitteraturen som bestod av totalt 22 artiklar.

Forskningsdata samlades in enligt PCC-metoden (population, context, concept) för Joanna Briggs Instituts scoping review metod. Data analyserades med hjälp av den teoretiska referensramen om omvårdnadsteori för Neumans systemmodell och tre nivåer av primär, sekundär och tertiär prevention. Användningen av digitala interventioner för arbetsrelaterade psykiska problem undersöktes ur 1) klientens och 2) sjukvårdspersonalens synpunkt.

Studieresultaten visade att digitala interventioner för arbetsrelaterade psykiska hälsoproblem används på arbetsplatsen och i hälsovården främst för stress, depression, ångest, sömnstörningar och i viss utsträckning också för utbrändhet. Interventioner används på alla förebyggande nivåer för att främja mentalhälsa, förebygga, hantera eller behandla psykiska hälsoproblem och stödja klientens återhämtning och återgå till optimal hälsa. De mest använda och effektiva digitala interventionsåtgärderna för de psykiska problemen var online-terapier, särskilt kognitiv beteendeterapi (KBT). I den finska forskningslitteraturen påpekades användningen av lågtröskelbehandling och självhjälpsinsatser via webbplatsen Mielenterveystalo.fi för individer från hela landet. Onlineterapier ingår också i Finlands nationell Käypä hoito (God medicinsk praxis) -rekommendationer för depression.

Studiens resultat kan i första hand informera hälso- och sjukvårdspersonal om den praktiska användningen av interventionerna. Resultaten kommer dock också att vara användbara för klienter, arbetsgivare och teknikutvecklare, eftersom digitala insatser utvecklas på ett multiprofessionellt sätt.