Potilaan kotiutumisen toteuttamistapojen kartoitus sairaalahoidosta : kirjallisuuskatsaus
Hjulgren, Kaisa; Saransalmi, Saara (2021)
Hjulgren, Kaisa
Saransalmi, Saara
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021053112888
Tiivistelmä
Potilaan kotiuttaminen on tärkeä osa sairaanhoitajan työtehtäviä. Lisäksi kotiutumisen toteuttamistapoja ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tärkeä kartoittaa aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Vuodepaikkojen jatkuva väheneminen korostaa entistä tärkeämmäksi kotiutumisen sujuvuuden ja paikkojen saatavuuden niitä tarvitseville potilaille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erilaisia aikuispotilaiden kotiutumista tukevia toteuttamistapoja sairaalahoidosta ja tekijöitä, jotka vaikuttivat kotiutumisen toteuttamiseen. Tavoitteena on löytää opinnäytetyön avulla tietoa aikuispotilaan kotiuttamisprosessin tukemiseen sairaalahoidosta. Opinnäytetyön aihe on tullut toimeksiantajalta TYKS Salon Sairaalalta. Opinnäytetyön tulokset koostuivat 12 kirjallisuuskatsaukseen valitusta aihetta käsittelevästä tutkimuksesta ja hankkeesta. Valitut aineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Potilaan kotiutumista tukevia toteuttamistapoja olivat kotiutuslistan, omatoimisuutta ja turvallisuutta lisäävän teknologian, digitaalisten työkalujen ja neuroverkkomallin käyttö sekä henkilökunnan motivointi. Neuroverkkomallilla ennustetaan potilaiden kotiutumisajankohta ja saadaan tietoa kotiutuksen esteistä. Potilaan kotiutumiseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa viivästyttäviin ja edistäviin tekijöihin. Kotiutumisen viivästyttäviin tekijöihin kuuluvat potilaan korkea ikä, potilaan sairastavuus, hoitoon liittyvät infektiot, tulosten ja toimenpiteiden odottaminen, huono tiedonkulku, jatkohoitopaikasta johtuvat viivästykset sekä omaisten puute. Edistäviä tekijöitä ovat kotiutuksen aikainen suunnittelu, potilaan aikainen mobilisointi, potilaan riskitekijöiden kartoittaminen, sairaanhoitajien osallistuttaminen, yhteistyön ja henkilöstöresurssien lisääminen.
Opinnäytetyön parhaiten hyödynnettäviä tuloksia olivat kotiutuslistan käyttö, kotiutumista viivästyttävien tekijöiden kartoittaminen, kotiutuksen aikainen suunnittelu ja potilaiden aikainen mobilisointi. Toimintamalleja tulisi kehittää ja testata enemmän kotiutukseen liittyen. Potilaan sairaalahoidosta kotiuttaminen tarvitsee tuekseen lisää tutkimustyötä ja hankkeita, jotta potilaan kotiuttamisesta saadaan jatkossa sujuvampaa ja ongelmattomampaa. Patient discharge is an important part of nurse’s duties. Additionally, mapping of the discharge implementation and relating factors are important especially nowadays. Continuous decrease in the number of hospital beds makes fluent discharge and availability of the beds to those in need even more crucial.
The purpose of this bachelor’s thesis was to map different implementation methods to patient’s discharge from the hospital and to list factors which effected to it. The aim of this bachelor’s thesis is to collect information about supporting the adult patients discharge process from the hospital care. The topic of this bachelor’s thesis came from TYKS Salo Hospital. The outcome of this bachelor’s thesis consits 12 selected literature review’s of research studies and projects. Selected materials were analyzed using inductive content analysis.
The implementations that support patient discharge were the usage of the hospital discharge list, technology which increases independency and security, digital tools, neural network model and motivation of the health care staff. The neural network model is used to predict patients discharge moment and to get information about the possible barriers of discharge. Factors in patient discharge can be divided into delaying and promoting factors. Delaying factors to patient discharge included high age, morbidity, health care associated infections, waiting of laboratory results and procedures, poor information flow, delays associated to follow-up care places and the lack of close relatives. Promoting factors were early made discharge planning, early mobilization of the patient, mapping of patient risk factors, involving nurses, increasing cooperation and health care staff resources.
The most beneficial results to utilize from this bachelor’s thesis were the usage of the hospital discharge list, early made discharge plan, mapping of delaying factors and early mobilization of the patient. Operation models should be developed and tested more regarding patient discharge. Patient’s hospital discharge needs more research studies and projects. This would make patient’s hospital discharge more fluent and trouble-free.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erilaisia aikuispotilaiden kotiutumista tukevia toteuttamistapoja sairaalahoidosta ja tekijöitä, jotka vaikuttivat kotiutumisen toteuttamiseen. Tavoitteena on löytää opinnäytetyön avulla tietoa aikuispotilaan kotiuttamisprosessin tukemiseen sairaalahoidosta. Opinnäytetyön aihe on tullut toimeksiantajalta TYKS Salon Sairaalalta. Opinnäytetyön tulokset koostuivat 12 kirjallisuuskatsaukseen valitusta aihetta käsittelevästä tutkimuksesta ja hankkeesta. Valitut aineistot analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Potilaan kotiutumista tukevia toteuttamistapoja olivat kotiutuslistan, omatoimisuutta ja turvallisuutta lisäävän teknologian, digitaalisten työkalujen ja neuroverkkomallin käyttö sekä henkilökunnan motivointi. Neuroverkkomallilla ennustetaan potilaiden kotiutumisajankohta ja saadaan tietoa kotiutuksen esteistä. Potilaan kotiutumiseen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa viivästyttäviin ja edistäviin tekijöihin. Kotiutumisen viivästyttäviin tekijöihin kuuluvat potilaan korkea ikä, potilaan sairastavuus, hoitoon liittyvät infektiot, tulosten ja toimenpiteiden odottaminen, huono tiedonkulku, jatkohoitopaikasta johtuvat viivästykset sekä omaisten puute. Edistäviä tekijöitä ovat kotiutuksen aikainen suunnittelu, potilaan aikainen mobilisointi, potilaan riskitekijöiden kartoittaminen, sairaanhoitajien osallistuttaminen, yhteistyön ja henkilöstöresurssien lisääminen.
Opinnäytetyön parhaiten hyödynnettäviä tuloksia olivat kotiutuslistan käyttö, kotiutumista viivästyttävien tekijöiden kartoittaminen, kotiutuksen aikainen suunnittelu ja potilaiden aikainen mobilisointi. Toimintamalleja tulisi kehittää ja testata enemmän kotiutukseen liittyen. Potilaan sairaalahoidosta kotiuttaminen tarvitsee tuekseen lisää tutkimustyötä ja hankkeita, jotta potilaan kotiuttamisesta saadaan jatkossa sujuvampaa ja ongelmattomampaa.
The purpose of this bachelor’s thesis was to map different implementation methods to patient’s discharge from the hospital and to list factors which effected to it. The aim of this bachelor’s thesis is to collect information about supporting the adult patients discharge process from the hospital care. The topic of this bachelor’s thesis came from TYKS Salo Hospital. The outcome of this bachelor’s thesis consits 12 selected literature review’s of research studies and projects. Selected materials were analyzed using inductive content analysis.
The implementations that support patient discharge were the usage of the hospital discharge list, technology which increases independency and security, digital tools, neural network model and motivation of the health care staff. The neural network model is used to predict patients discharge moment and to get information about the possible barriers of discharge. Factors in patient discharge can be divided into delaying and promoting factors. Delaying factors to patient discharge included high age, morbidity, health care associated infections, waiting of laboratory results and procedures, poor information flow, delays associated to follow-up care places and the lack of close relatives. Promoting factors were early made discharge planning, early mobilization of the patient, mapping of patient risk factors, involving nurses, increasing cooperation and health care staff resources.
The most beneficial results to utilize from this bachelor’s thesis were the usage of the hospital discharge list, early made discharge plan, mapping of delaying factors and early mobilization of the patient. Operation models should be developed and tested more regarding patient discharge. Patient’s hospital discharge needs more research studies and projects. This would make patient’s hospital discharge more fluent and trouble-free.