Kymenlaakson ensihoidon elvytystehtävät vuosina 2017-2019: Elvytystehtävien lopputulosten tarkastelu ALS-protokollaan siirtymisen jälkeen.
Ruottu, Liisa (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313768
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313768
Tiivistelmä
Länsimaissa yleisin yksittäinen kuolinsyy on äkillinen sydänpysähdys, jonka taustalla on sydänperäinen syy. Äkillinen sydänpysähdys tapahtuu Suomessa vuosittain 51 / 100000 henkilölle sairaalan ulkopuolella. Potilaan selviytymisen vaikuttaa oleellisesti elvytystoimien aloitusviive sekä niiden laatu.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kymenlaakson alueen ensihoidon 2017–2019 vuosina suorittamien elvytysten lopputuloksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voi hyödyntää alueen ensihoidon elvytystoiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa. Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena sairaanhoitopiirin ensihoidon suorittamista elvytystehtävistä vuosina 2017–2019. Alueen elvytystehtävistä kerättyyn rekisteriin oli tilastoitu muuttujat 297 elvytystehtävältä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sairaalaan selviytyi 39 % potilaista. Sairaalaan selviytyjistä enemmistöllä oli defibrilloitava alkurytmi. Potilaan tavoittamisviiveen ja defibrillointiviiveen pidentyminen vaikutti sekä ROSC-saavuttamiseen että primaariselviytymiseen heikentävästi. ROSC-saavutettaessa viiveen pidentyminen ei vaikuttanut sairaalaan selviytymistä heikentävästi. Sairaalasta 30 vuorokauden hoitojaksolta elossa selviytyi 14 % elvytetyistä potilaista. Toimenpiteistä yleisimpinä olivat IV-yhteyden avaus kyynärtaipeeseen, elvytyksen aikainen lääkitys sekä intubaation avulla suoritettu hengitystien turvaaminen
Kymenlaakson alueen ensihoidon suorittamien elvytystehtävien tulokset osoittautuivat olevan muiden Suomalaisten tutkimusten tuloksia vastaavia ja eurooppalaisella tasolla hyviä. Jatkotutkimuksissa tulisi myös arvioida alueen elvytystoiminnan kehittämistarpeita laajemmin, ulottamalla tarkastelu koko elvytyksen käsittävään ”chain of survival” ketjuun.
Asiasanat: sydämenpysähdys sairaalan ulkopuolella, elvytys, ensihoito, selviytyminen
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kymenlaakson alueen ensihoidon 2017–2019 vuosina suorittamien elvytysten lopputuloksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voi hyödyntää alueen ensihoidon elvytystoiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa. Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena sairaanhoitopiirin ensihoidon suorittamista elvytystehtävistä vuosina 2017–2019. Alueen elvytystehtävistä kerättyyn rekisteriin oli tilastoitu muuttujat 297 elvytystehtävältä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sairaalaan selviytyi 39 % potilaista. Sairaalaan selviytyjistä enemmistöllä oli defibrilloitava alkurytmi. Potilaan tavoittamisviiveen ja defibrillointiviiveen pidentyminen vaikutti sekä ROSC-saavuttamiseen että primaariselviytymiseen heikentävästi. ROSC-saavutettaessa viiveen pidentyminen ei vaikuttanut sairaalaan selviytymistä heikentävästi. Sairaalasta 30 vuorokauden hoitojaksolta elossa selviytyi 14 % elvytetyistä potilaista. Toimenpiteistä yleisimpinä olivat IV-yhteyden avaus kyynärtaipeeseen, elvytyksen aikainen lääkitys sekä intubaation avulla suoritettu hengitystien turvaaminen
Kymenlaakson alueen ensihoidon suorittamien elvytystehtävien tulokset osoittautuivat olevan muiden Suomalaisten tutkimusten tuloksia vastaavia ja eurooppalaisella tasolla hyviä. Jatkotutkimuksissa tulisi myös arvioida alueen elvytystoiminnan kehittämistarpeita laajemmin, ulottamalla tarkastelu koko elvytyksen käsittävään ”chain of survival” ketjuun.
Asiasanat: sydämenpysähdys sairaalan ulkopuolella, elvytys, ensihoito, selviytyminen