Esimiehen työhyvinvointi hotelli- ja ravintola-alalla

Abstract

Työhyvinvointi on asia, josta puhutaan paljon ja on selkeää, että siitä huolehditaan. Esimiesten työhyvinvoinnista ei kuitenkaan puhuta niin paljon ja avoimesti kuin työntekijöiden työhyvinvoinnista. Esimiesten työhyvinvointi heijastuu usein suoraan työntekijöiden työhyvinvointiin. Näin ollen esimiesten työhyvinvoinnista on pidettävä hyvää huolta niin työnantajan kuin esimiesten itsensäkin toimesta, jotta myös esimiehen johtama työyhteisö voi hyvin.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin hotelli- ja ravintola-alan esimiesten työhyvinvoinnista huolehditaan. Päätavoitteena on tutkia ja löytää asioita, jotka vaikuttavat hotelli- ja ravintola-alan esimiesten työhyvinvointiin ja toisaalta, mitkä asiat kuormittavat sitä. Alatavoitteena tutkimus pyrkii selvittämään esimiesten työhyvinvointiin vaikuttavia asioita ja kuinka niitä voitaisiin vähentää sekä millaisena hotelli- ja ravintola-alan esimiehet itse kokevat työhyvinvointinsa. Tutkimuksen pohjalta on myös tarkoitus pystyä tarjoamaan mahdollisia kehitysehdotuksia aiheeseen liittyen.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista asioista. Työhyvinvointia tarkastellaan hotelli- ja ravintola-alan esimiesten näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusta. Aineisto kerättiin kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisellä puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksessa haastateltiin kuutta hotelli- ja ravintola-alan esimiestä. Osa haastatteluista toteutettiin kasvotusten ja osa puhelin- tai videoyhteydellä.

Haastatteluista saatujen tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että esimiesten työhyvinvointia hoidetaan hotelli- ja ravintola-alalla melko hyvin. Haastatellut esimiehet nostivat esiin sekä positiivisia että negatiivisia asioita työhyvinvointinsa huolehtimiseen liittyen. Enemmän esiin nousi asioita, jotka ovat kunnossa ja toimivat, mutta myös kehitettävää löytyy. Haastattelujen perusteella ilmenneitä kehityskohteita on esimerkiksi esimiesten kesken puhuminen stressistä ja tavoitteiden seuranta. Moni haastatelluista esimiehistä kertoi kokevansa, ettei heidän työhyvinvoinnistaan huolehdita, mutta tarkentavien kysymysten perusteella kävi ilmi, että työhyvinvointia itseasiassa hoidetaan monilta osin hyvin. Tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää osallistuttamalla esimiehet työhyvinvoinnin suunnitteluun, jotta esimiesten ymmärrys työhyvinvoinnista kehittyy.