COVID-19 pandemian vaikutus matkustaja-alusten työntekijöiden arkeen
Niemelä, Casper (2021)
Lataukset:
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313905
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut Suomalaisilla matkustaja-aluksilla työskentelevien arkeen. Ennen COVID-19 pandemian alkua matkustaja-aluksilla työskennelleiden arkea sekä arjen rytmittämistä ohjasi 1:1 vuorottelujärjestelmä.
Tutkimuksen teoriaosuudessa ensimmäisessä kohdassa käsitellään yleisesti suomalaista merenkulkua elinkeinona sekä merityölle ominaisia asioita kuten 1:1 vuorottelujärjestelmää. Teoriaosuuden toisessa kohdassa käsitellään miten COVID-19 levisi maailmanlaajuiseksi epidemiaksi sekä tarkastellaan minkälaisia seurauksia pandemialla, on ollut erityisesti Suomessa. Teoriaosuuden kolmannessa kohdassa tarkastellaan arkea sekä arjen hyvinvoinnin peruselementtejä, jotka ovat tässä tutkimuksessa työ, sosiaaliset suhteet, liikunta, ruokavalio sekä uni ja rentoutuminen, joiden avulla tutkittavaa ilmiötä on rajattu.
Tämän opinnäytetyön tutkimus on toteutettu kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, tutkimuksessa haastateltiin 6 ihmistä, jotka olivat työskennelleet ennen COVID-19 pandemian alkamista matkustaja-aluksilla useamman vuoden. Haastateltavat valittiin eri elämäntilanteiden perusteella osaksi tutkimusta, jotta tutkimuksella saavutettaisiin mahdollisimman laaja ymmärrys ilmiöstä.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että 1:1 vuorottelujärjestelmä on toiminut matkustaja-aluksilla työskennelleiden arjen selkärankana, jonka puuttuminen oli vaikuttanut jokaiseen tarkasteltavaan arjen osa-alueeseen enemmän tai vähemmän. Tutkimustuloksista on pääteltävissä, että uudessa arjessa menestymisessä on vaikuttanut monet eri tekijät kuten yksilön suhdestatus sekä asumistilanne. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että parhaiten arjen perustavanlaatuisiin muutoksiin sopeutuivat ihmiset, jotka olivat perheellisiä tai asuivat useamman hengen talouksissa. Heikoiten arjen muutoksiin sopeutuivat yksin asuvat ihmiset.
Tämänkaltaisia tutkimuksia ei ole toistaiseksi valmistunut, joten tätä tutkimusta voidaan pitää ensi askeleena ilmiön syvällisemmälle ymmärtämiselle.
Tutkimuksen teoriaosuudessa ensimmäisessä kohdassa käsitellään yleisesti suomalaista merenkulkua elinkeinona sekä merityölle ominaisia asioita kuten 1:1 vuorottelujärjestelmää. Teoriaosuuden toisessa kohdassa käsitellään miten COVID-19 levisi maailmanlaajuiseksi epidemiaksi sekä tarkastellaan minkälaisia seurauksia pandemialla, on ollut erityisesti Suomessa. Teoriaosuuden kolmannessa kohdassa tarkastellaan arkea sekä arjen hyvinvoinnin peruselementtejä, jotka ovat tässä tutkimuksessa työ, sosiaaliset suhteet, liikunta, ruokavalio sekä uni ja rentoutuminen, joiden avulla tutkittavaa ilmiötä on rajattu.
Tämän opinnäytetyön tutkimus on toteutettu kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, tutkimuksessa haastateltiin 6 ihmistä, jotka olivat työskennelleet ennen COVID-19 pandemian alkamista matkustaja-aluksilla useamman vuoden. Haastateltavat valittiin eri elämäntilanteiden perusteella osaksi tutkimusta, jotta tutkimuksella saavutettaisiin mahdollisimman laaja ymmärrys ilmiöstä.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että 1:1 vuorottelujärjestelmä on toiminut matkustaja-aluksilla työskennelleiden arjen selkärankana, jonka puuttuminen oli vaikuttanut jokaiseen tarkasteltavaan arjen osa-alueeseen enemmän tai vähemmän. Tutkimustuloksista on pääteltävissä, että uudessa arjessa menestymisessä on vaikuttanut monet eri tekijät kuten yksilön suhdestatus sekä asumistilanne. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että parhaiten arjen perustavanlaatuisiin muutoksiin sopeutuivat ihmiset, jotka olivat perheellisiä tai asuivat useamman hengen talouksissa. Heikoiten arjen muutoksiin sopeutuivat yksin asuvat ihmiset.
Tämänkaltaisia tutkimuksia ei ole toistaiseksi valmistunut, joten tätä tutkimusta voidaan pitää ensi askeleena ilmiön syvällisemmälle ymmärtämiselle.