IFRS – siirtymän merkittävimmät vaikutukset taseessa: case Framery Oy
Heikkilä, Minna (2021)
Heikkilä, Minna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313987
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060313987
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mihin tase-eriin kohdistuu merkittävimmät vaikutukset ja millaiset nämä vaikutukset ovat, kun Framery-konsernin tilinpäätös laaditaan kansainvälisiä, eli IFRS- tilinpäätösstandardeja noudattaen verrattuna kansallisen FAS- tilinpäätösnormiston mukaan laadittuun tilinpäätökseen. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten tilinpäätöksen antama kuva muuttuu siirtymän myötä.
Tutkimus toteutettiin case- ja kehittämistutkimuksena. Tutkimusmetodi oli monimetodinen, eli se sisälsi sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen ominaispiirteitä. Case- konsernin tilinpäätös- ja kirjanpitomateriaalin sekä muun aineiston avulla selvitettiin tase-erät joihin kohdistuu merkittävimmät vaikutukset IFRS – siirtymästä. Merkittävimmiksi tunnistetuista vaikutuksista laadittiin laskelmat.
Tutkimustulosten perusteella euromääräisesti merkittävimmät muutokset case - konsernin IFRS – siirtymässä kohdistuivat liikearvoon, aineellisten hyödykkeiden omaisuuseriin, vaihto-omaisuuteen, omaan pääomaan ja vuokravelkoihin. Muutokset aiheutuivat siitä, ettei IFRS:n mukaan liikearvosta kirjata poistoja, vuokravastuut merkitään taseeseen sekä eroista IFRS:n ja FAS:n välillä siinä, mitä kustannuksia vaihto-omaisuuteen kohdistettiin ja millä verokannalla sisäisestä katteesta laskettiin laskennallisen veron määrä.
Tutkimustuloksista päätellään, että kun case – konsernin tase laadittiin IFRS – tilinpäätös-s tandardeja noudattaen, sekä liikearvon, aineellisten hyödykkeiden omaisuuserien, vaihto- omaisuuden, oman pääoman, että vuokravelkojen määrä taseessa kasvoi. IFRS – tilinpää- töksen antamaan kuvaan ja tase-erien määriin vaikutti uutena elementtinä yhtiön johdon tekemät arviot.
Tutkimus toteutettiin case- ja kehittämistutkimuksena. Tutkimusmetodi oli monimetodinen, eli se sisälsi sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen tutkimuksen ominaispiirteitä. Case- konsernin tilinpäätös- ja kirjanpitomateriaalin sekä muun aineiston avulla selvitettiin tase-erät joihin kohdistuu merkittävimmät vaikutukset IFRS – siirtymästä. Merkittävimmiksi tunnistetuista vaikutuksista laadittiin laskelmat.
Tutkimustulosten perusteella euromääräisesti merkittävimmät muutokset case - konsernin IFRS – siirtymässä kohdistuivat liikearvoon, aineellisten hyödykkeiden omaisuuseriin, vaihto-omaisuuteen, omaan pääomaan ja vuokravelkoihin. Muutokset aiheutuivat siitä, ettei IFRS:n mukaan liikearvosta kirjata poistoja, vuokravastuut merkitään taseeseen sekä eroista IFRS:n ja FAS:n välillä siinä, mitä kustannuksia vaihto-omaisuuteen kohdistettiin ja millä verokannalla sisäisestä katteesta laskettiin laskennallisen veron määrä.
Tutkimustuloksista päätellään, että kun case – konsernin tase laadittiin IFRS – tilinpäätös-s tandardeja noudattaen, sekä liikearvon, aineellisten hyödykkeiden omaisuuserien, vaihto- omaisuuden, oman pääoman, että vuokravelkojen määrä taseessa kasvoi. IFRS – tilinpää- töksen antamaan kuvaan ja tase-erien määriin vaikutti uutena elementtinä yhtiön johdon tekemät arviot.