Realia Isännöinnin kiinteistöjen ominaiskulutustason selvitys ja toimenpide-ehdotukset
Rastas, Aino (2021)
Rastas, Aino
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060314084
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää Realia Isännöinnin eri ikäisten kiinteistöjen ominaiskulutustaso lämmityksen, veden ja sähkön osalta, analysoida niitä sekä luoda toimenpide-ehdotuksia kulutusten tehostamiseksi. Työssä on myös kerrottu perustietoja eri laitteiden ja järjestelmien toiminnasta, jotta toimenpiteet ja niiden merkitykset olisivat mahdollisimman hyvin ymmärrettävissä, vaikkei asiasta etukäteen tietäisi paljoa.
Työssä tarkasteltiin Realia Isännöinnin isännöimien asuinkerrostalojen ominaiskulutuksia. Lähtötiedot ladattiin Realialla käytössä olevasta kiinteistönhallintajärjestelmästä Tampuurista. Asuinkerrostalot jaettiin kahden vuoden välein ryhmiin rakennusvuosien perusteella. Jokaisen ryhmän vertailukelpoisista kulutuksista laskettiin keskiarvot, mediaanit sekä minimi- ja maksimiarvot. Lopulta jokaisesta kulutuslajista tehtiin kaaviot, joissa näkyy keskiarvot ja mediaanit rakennusvuosien funktiona.
Asuinkerrostalojen ominaislämmönkulutus on ollut laskussa 70-luvun lopulla rakennetuista taloista asti. Uudemmissa rakennuksissa lämmitysenergiaa kuluu yhä vähemmän huoneistotilavuutta kohti. Myös vedenkulutus on sitä pienempi, mitä uudemmista rakennuksista on kyse. Veden ominaiskulutuksen pienentyminen ole kuitenkaan yhtä lineaarista kuin lämmityksen osalta. Kiinteistösähkön ominaiskulutus on pitkään ollut sitä suurempaa, mitä uudemmista rakennuksista on kyse.
Työssä tarkasteltiin Realia Isännöinnin isännöimien asuinkerrostalojen ominaiskulutuksia. Lähtötiedot ladattiin Realialla käytössä olevasta kiinteistönhallintajärjestelmästä Tampuurista. Asuinkerrostalot jaettiin kahden vuoden välein ryhmiin rakennusvuosien perusteella. Jokaisen ryhmän vertailukelpoisista kulutuksista laskettiin keskiarvot, mediaanit sekä minimi- ja maksimiarvot. Lopulta jokaisesta kulutuslajista tehtiin kaaviot, joissa näkyy keskiarvot ja mediaanit rakennusvuosien funktiona.
Asuinkerrostalojen ominaislämmönkulutus on ollut laskussa 70-luvun lopulla rakennetuista taloista asti. Uudemmissa rakennuksissa lämmitysenergiaa kuluu yhä vähemmän huoneistotilavuutta kohti. Myös vedenkulutus on sitä pienempi, mitä uudemmista rakennuksista on kyse. Veden ominaiskulutuksen pienentyminen ole kuitenkaan yhtä lineaarista kuin lämmityksen osalta. Kiinteistösähkön ominaiskulutus on pitkään ollut sitä suurempaa, mitä uudemmista rakennuksista on kyse.