Sopimustuotantoon valmistautuminen: Maitotilayrittäjien näkemyksiä
Laitila, Arttu; Puhakka, Ville (2021)
Lataukset:
Laitila, Arttu
Puhakka, Ville
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414137
Tiivistelmä
Maidonkulutus on laskenut edeltävinä vuosina, ja maitotilayrityksiä on lopettanut tuotantonsa. Suomessa merkittävä osa maitotilayrittäjistä siirtyi maidontuotannossa sopimustuotantomalliin, kun Valio otti sopimustuotannon käyttöön vuonna 2021. Sopimustuotannon seurauksena maitotilayrittäjien täytyy pystyä hallitsemaan meijeriin lähetettävän maidon määrää heille asetetun sopimusmäärän puitteissa.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää käytännön keinoja, joilla meijeriin lähtevän maidon määrää voidaan hallita. Tavoitteena on selvittää miten maitotilayrittäjät valmistautuvat sopimustuotantoon. Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä on: Millaisia keinoja maitotilayrittäjillä on hallita meijeriin lähetettävän maidon määrää?
Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla maitotilayrittäjiä. Pyrkimyksenä oli saada haastateltavilta heidän omia subjektiivisia kokemuksiaan, eli millaisia keinoja heillä on rajoittaa maidon määrää ja tästä syvän ymmärryksen saamiseksi käytettiin opinnäytetyössä laadullista eli kvalitatiivista menetelmää. Tutkimuksen aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällön analyysiä.
Maitotilayrittäjän keinoja vaikuttaa meijeriin lähetettävän maidon määrään ovat: poikimavälin säännöllistäminen, eläinaineksen jalostaminen, maitomäärän kontrollointi, tuotospotentiaalin hyödyntäminen, kokonaisvaltainen johtaminen, tarkoituksenmukainen ruokinta ja vasikoiden kasvatusmenetelmien muuttaminen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella johtopäätöksenä esitetään, että merkittävä osa maitotilayrittäjistä kokee poikimavälin säännöllisyyden tärkeimpänä toimintatapana meijeriin lähetettävän maitomäärän kontrollointiin.
Maitosektorin sopimustuotannosta on tällä hetkellä saatavilla rajoitetusti tutkimustietoa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että aihetta olisi syytä tutkia myös laajemmin. Aihetta voisi tutkia seuraavaksi kvantitatiivisen menetelmän näkökulmasta, sillä se muodostaisi laajemman käsityksen sopimustuotannon käyttöönotosta maitosektorilla.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää käytännön keinoja, joilla meijeriin lähtevän maidon määrää voidaan hallita. Tavoitteena on selvittää miten maitotilayrittäjät valmistautuvat sopimustuotantoon. Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä on: Millaisia keinoja maitotilayrittäjillä on hallita meijeriin lähetettävän maidon määrää?
Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla maitotilayrittäjiä. Pyrkimyksenä oli saada haastateltavilta heidän omia subjektiivisia kokemuksiaan, eli millaisia keinoja heillä on rajoittaa maidon määrää ja tästä syvän ymmärryksen saamiseksi käytettiin opinnäytetyössä laadullista eli kvalitatiivista menetelmää. Tutkimuksen aineiston analysointiin käytettiin induktiivista sisällön analyysiä.
Maitotilayrittäjän keinoja vaikuttaa meijeriin lähetettävän maidon määrään ovat: poikimavälin säännöllistäminen, eläinaineksen jalostaminen, maitomäärän kontrollointi, tuotospotentiaalin hyödyntäminen, kokonaisvaltainen johtaminen, tarkoituksenmukainen ruokinta ja vasikoiden kasvatusmenetelmien muuttaminen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella johtopäätöksenä esitetään, että merkittävä osa maitotilayrittäjistä kokee poikimavälin säännöllisyyden tärkeimpänä toimintatapana meijeriin lähetettävän maitomäärän kontrollointiin.
Maitosektorin sopimustuotannosta on tällä hetkellä saatavilla rajoitetusti tutkimustietoa. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että aihetta olisi syytä tutkia myös laajemmin. Aihetta voisi tutkia seuraavaksi kvantitatiivisen menetelmän näkökulmasta, sillä se muodostaisi laajemman käsityksen sopimustuotannon käyttöönotosta maitosektorilla.