Osastonhoitajien kokemuksia psyykkisestä työhyvinvoinnistaan ja sen edistämisestä COVID−19-pandemian aikana
Ala-Hukkala, Maiju; Viinikka, Matias (2021)
Ala-Hukkala, Maiju
Viinikka, Matias
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060213616
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja tuottaa tietoa, miten COVID−19-pandemia on vaikuttanut Seinäjoen keskussairaalan osastonhoitajien kokemuksiin heidän psyykkisestä työhyvinvoinnistaan ja miten tätä psyykkistä työhyvinvointia voitaisiin edistää mahdollisissa muissa poikkeusoloissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli perehtyä aiheeseen liittyvään ajankohtaiseen hoitotyön kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, laatia tältä pohjalta haastattelukysymykset sekä haastatella osastonhoitajia heidän kokemuksistaan psyykkisestä työhyvinvoinnistaan ja sen edistämisestä COVID−19-pandemian aikana. Työ raportoitiin opinnäytetyön ja kirjallisten töiden ohjeiden mukaisesti.
Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Seinäjoen keskussairaalan kolme osastonhoitajaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto hankittiin kuvailevalla teemahaastattelulla ja haastattelut analysoitiin sisällönanalyysilla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina Teams-palvelua hyödyntäen vallitsevan tilanteen vuoksi. Haastatteluun osallistui yhteensä kolme osastonhoitajaa, jotka työskentelevät osastonhoitajina Seinäjoen keskussairaalan eri yksiköissä.
Opinnäytetyön tehtävänä oli etsiä vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten CO-VID−19-pandemia on vaikuttanut osastonhoitajien psyykkiseen työhyvinvointiin sekä miten osastonhoitajien psyykkistä työhyvinvointia voidaan edistää mahdollisissa muissa poikkeusoloissa osastonhoitajien mielestä?
Tutkimustuloksista käy ilmi, että COVID−19-pandemia ei ole vaikuttanut oleellisesti osastonhoitajien psyykkiseen työhyvinvointiin, mutta heillä on herännyt huoli oman henkilökunnan työssäjaksamisesta. COVID−19-pandemia on lisännyt osastonhoitajien työnkuvaa muun muassa lisääntyneenä tiedottamisena sekä ohjeistusten jakamisena ja niiden toteuttamisena. Osastonhoitajat kokivat kaipaavansa tukea esimerkiksi keskustelutilaisuuksien muodossa. Vastaajien mielestä osastonhoitajien psyykkisen työhyvinvoinnin edistämiseksi kaivattiin mahdollisuutta tulla kuulluksi ja vaikuttaa uusien ohjeistuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Seinäjoen keskussairaalan kolme osastonhoitajaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto hankittiin kuvailevalla teemahaastattelulla ja haastattelut analysoitiin sisällönanalyysilla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina Teams-palvelua hyödyntäen vallitsevan tilanteen vuoksi. Haastatteluun osallistui yhteensä kolme osastonhoitajaa, jotka työskentelevät osastonhoitajina Seinäjoen keskussairaalan eri yksiköissä.
Opinnäytetyön tehtävänä oli etsiä vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Miten CO-VID−19-pandemia on vaikuttanut osastonhoitajien psyykkiseen työhyvinvointiin sekä miten osastonhoitajien psyykkistä työhyvinvointia voidaan edistää mahdollisissa muissa poikkeusoloissa osastonhoitajien mielestä?
Tutkimustuloksista käy ilmi, että COVID−19-pandemia ei ole vaikuttanut oleellisesti osastonhoitajien psyykkiseen työhyvinvointiin, mutta heillä on herännyt huoli oman henkilökunnan työssäjaksamisesta. COVID−19-pandemia on lisännyt osastonhoitajien työnkuvaa muun muassa lisääntyneenä tiedottamisena sekä ohjeistusten jakamisena ja niiden toteuttamisena. Osastonhoitajat kokivat kaipaavansa tukea esimerkiksi keskustelutilaisuuksien muodossa. Vastaajien mielestä osastonhoitajien psyykkisen työhyvinvoinnin edistämiseksi kaivattiin mahdollisuutta tulla kuulluksi ja vaikuttaa uusien ohjeistuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.