Tulorekisteriosaaminen palkkahallinnossa

Abstract

Tulorekisterin käyttöönotto oli mittava uudistus, mikä vaati myös palkanlaskijoilta oman osaamisensa arvioimista uudelleen. Uudistus toi mukanaan muutoksia tuttuihin työskentelyprosesseihin sekä paljon uutta opeteltavaa myös palkanlaskennan ammattilaisille. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millä tasolla tämä osaaminen oli toimeksiantajan palkkahallinnossa, kun tulorekisterin saapumisesta on kulunut yli kaksi vuotta. Työn tarkoituksena oli löytää tekijöitä, jotka vaikuttivat tulorekisteriosaamisen ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. Tekijät tunnistamalla toimeksiantajalla oli parempi mahdollisuus löytää mahdollisia puutteita sekä vaikuttaa palkanlaskijoiden osaamisen kehittämiseen.

Tutkimuksen teoriaosassa käsiteltiin tulorekisterin muodostumista, toimintaa sekä siinä havaittuja haasteita ensimmäisten vuosien aikana. Teoriaa syventämään toteutettiin asiantuntijahaastattelu. Tulorekisterin lisäksi käsiteltiin osaamista käsitteenä, kuten millaista jatkuva oppiminen on ja kenellä on vastuu ylläpitää sekä kehittää osaamista työelämässä. Osaamista tarkasteltiin osa-alueittain ja työssä tutkittiin, millaista kokonaisvaltainen osaaminen todellisuudessa on. Palkanlaskijoiden osaamistason sekä osaamiseen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi toteutettiin kyselytutkimus. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, joka jaettiin kaikille toimeksiantajan palkanlaskijoille.

Työkaverit sekä työpaikan järjestämät koulutukset olivat palkanlaskijoiden mielestä tärkeimmät oppimista tukevat tekijät. Motivaatioon kehittyä vaikuttivat myös työilmapiiri, työn tunteminen merkitykselliseksi sekä työstä saatu korvaus. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että toimeksiantajan palkanlaskijat olivat motivoituneita kehittämään omaa osaamistaan niin palkanlaskennan kuin tulorekisterinkin suhteen, mutta tällä hetkellä vastanneet kokivat tulorekisteriosaamisensa olevan kohtalaisella tasolla. Myös uusien palkanlaskijoiden osaamisen puute muilla palkanlaskennan osa-alueilla tuli esille tutkimuksessa. Yleisesti tulorekisterissä haasteellisiksi koetut prosessit tuottivat myös toimeksiantajan palkanlaskennassa ongelmia kokeneempienkin palkanlaskijoiden työssä. Tulosten perusteella koulutuksia tulorekisteriin liittyen olisi hyvä järjestää, mutta työntekijät tulisi huomioida yksilöinä omineen tarpeineen eli tarvittaessa koulutuksia olisi hyvä järjestää pienryhmissä koko palkanlaskennan yhteisten koulutusten sijaan. Toimeksiantajan olisi hyvä harkita myös ulkopuolisen asiantuntijoiden järjestämiä koulutuksia, joista voitaisiin saada ratkaisemattomiin ongelmiin uusia näkökulmia.

The arrival of the Incomes Register was a significant reform, which also required payroll clerks to re-evaluate their own skills. The aim of the thesis was to examine the level of (the) Incomes Register competence at payroll computation in the client company, after two years from its arrival. The purpose of the work was to find factors that had influence on maintenance and development of the Income Register competence. By identifying these factors, the client had a better chance of finding possible shortcomings and contributing to the development of the skills of payroll calculators.

The theoretical part of the study dealt with the formation, operation, and challenges of the Incomes Register during the first years since its arrival. To deepen the theory, an expert interview was conducted. In addition to the Incomes Register, competence was treated as a concept, such as what continuous learning is like and who has the responsibility to maintain and develop competence in working life. Competence was examined by sub-areas and the study examined what holistic competence really is. A survey was conducted to find out the level of competence of payroll employees and the factors affecting competence. The survey was conducted as a quantitative survey, which was distributed to all payroll employees of the client.

Coworkers as well as the trainings organised by workplace were the most important factors supporting learning for payroll clerks. Motivation to develop was also influenced by the work atmosphere, feeling relevance of the work and compensation received from the work. The research results showed that the client's payrollers were motivated to develop their own skills in both areas: payroll and Incomes Register, but now the respondents felt that their Incomes Register skills were at a moderate level. The lack of expertise of new payrollers in other areas of payrolling was also highlighted in the study. In general, the processes perceived as challenging in the Incomes Register also caused problems in the client's payroll for even more experienced payroll employees. Based on the results, it would be good to organise trainings and orientations related to the Incomes Register. In addition, organising trainings in small groups instead of the joint trainings could help some employees. The client should also consider training provided by external experts, which could provide new perspectives on unresolved issues.