Työkykyä ylläpitävät ja kuormittavat tekijät sosiaalialalla COVID-19-panedemia aikana
Kuutsa, Milja; Holopainen, Sini (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414274
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060414274
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyössä tutkittiin sosiaalialan työntekijöiden työhyvinvointiin liittyviä kokemuksia COVID-19-pandemia ajalta. Tämän laadullisen tutkimuksen osana toteutettiin verkkokysely. Kyselyn linkki julkaistiin kahdessa sosiaalialan ammattilaisten Facebook-ryhmässä. Kyselyyn vastasi 40 eri sosiaalialan ammattilaista ympäri Suomea. Opinnäytetyölle asetetut tutkimuskysymykset toimivat koko työn runkona sekä verkkokyselyn pohjana.
Vastausten perusteella voidaan päätellä, ettei sosiaalialan työntekijöihin kohdistuneet muutokset olleet pelkästään negatiivisia. Myönteinen suhtautuminen etätyöskentelyyn työtapana nähtiin lisääntyneen. Digitalisoitumisen tuomat joustavat työn toteuttamisen muodot nousivat esille positiivisesti. Resilienssi eli kyky pärjätä työssä muutoksista ja haasteista huolimatta, edistivät työkykyä. Psykososiaalinen kuormitusta tarkasteltaessa vastauksista nousi psykososiaalisen kuormittavuuden negatiivinen lisääntyminen. Toisaalta työntekijöiden omat vahvuudet ja esimiehiltä sekä työyhteisöltä saatu tuki vahvistivat työkykyä poikkeuksellisena aikana.
Kokonaisuudessa opinnäytetyö tuotti ajankohtaista tietoa sosiaalialalla toimivien työntekijöiden työssä tapahtuneista muutoksista sekä työtä kuormittavista ja työkykyä ylläpitävistä tekijöistä liittyen työhyvinvointiin. Opinnäytetyö selkeyttää sosiaalialan työntekijöiden työelämästä nousevia haasteita, työhyvinvoinnista ja työkyvyn merkityksestä sekä taustalla olevista ilmiöiden jäsentämisestä. Työn kautta voidaan osoittaa työkykyyn vaikuttavien kuormittavien tekijöiden lisäävän työntekijöiden terveydellisiä riskejä. Yhteiskunnallisesti merkittäviin työtä kuormittaviin riskitekijöihin on suhtauduttava vakavasti ja työntekijöiden työstä palautumisen keinoja pitää huomioida riittävillä jatkuvilla toimenpiteillä yhteistyössä työntekijöiden ja työpaikan esimiestason, johdon sekä työterveyshuollon kanssa.
Avainsanat: Sosiaaliala, työn muutokset, työhyvinvointi, työkyky, kuormittavuus, resilienssi, COVID-19-pandemia
Sivut 58 sivua ja liitteitä 8 sivua ABSTRACT
The thesis examined the experiences of social service professionals related to work well-being during the COVID-19 pandemic. An online survey was conducted as part of this qualitative study. The link to the survey was published in two Facebook groups for social service professionals. The survey was answered by 40 different professionals from all over Finland. The research questions set for the thesis serve as the framework of the whole thesis and as the basis for the online survey.
Based on the responses, it can be concluded that the changes affecting social service professionals were not solely negative. A positive attitude towards teleworking was seen to have increased. The flexible forms of work brought on by digitalization emerged positively. Resilience, or the ability to cope despite changes and challenges, promoted work capacity. A negative increase in psycho-social strain emerged from the responses. On the other hand, the professional’s own strengths and the support received from their supervisors and the work community increased their ability to work during the exceptional period.
The thesis provided up-to-date information on the changes in the social service work field and on factors that increase workload or maintain work capacity in relation to work well-being. The thesis clarifies the challenges arising from the working life of social service professionals, about work well-being and the importance of work capacity, and about the structure of the underlying phenomena. Through this thesis, it can be shown that stressors that affect work capacity increase health risks. Socially significant work-related risk factors must be taken seriously and the means of recovery from work must be considered by adequate ongoing measures in Co-operation with employees and the workplace supervisor, management, and occupational health care.
Key words: Social service field, work well-being, change, working capacity, workload, resilience, COVID-19.
Pages: 58 pages, and appendices 8 pages
Opinnäytetyössä tutkittiin sosiaalialan työntekijöiden työhyvinvointiin liittyviä kokemuksia COVID-19-pandemia ajalta. Tämän laadullisen tutkimuksen osana toteutettiin verkkokysely. Kyselyn linkki julkaistiin kahdessa sosiaalialan ammattilaisten Facebook-ryhmässä. Kyselyyn vastasi 40 eri sosiaalialan ammattilaista ympäri Suomea. Opinnäytetyölle asetetut tutkimuskysymykset toimivat koko työn runkona sekä verkkokyselyn pohjana.
Vastausten perusteella voidaan päätellä, ettei sosiaalialan työntekijöihin kohdistuneet muutokset olleet pelkästään negatiivisia. Myönteinen suhtautuminen etätyöskentelyyn työtapana nähtiin lisääntyneen. Digitalisoitumisen tuomat joustavat työn toteuttamisen muodot nousivat esille positiivisesti. Resilienssi eli kyky pärjätä työssä muutoksista ja haasteista huolimatta, edistivät työkykyä. Psykososiaalinen kuormitusta tarkasteltaessa vastauksista nousi psykososiaalisen kuormittavuuden negatiivinen lisääntyminen. Toisaalta työntekijöiden omat vahvuudet ja esimiehiltä sekä työyhteisöltä saatu tuki vahvistivat työkykyä poikkeuksellisena aikana.
Kokonaisuudessa opinnäytetyö tuotti ajankohtaista tietoa sosiaalialalla toimivien työntekijöiden työssä tapahtuneista muutoksista sekä työtä kuormittavista ja työkykyä ylläpitävistä tekijöistä liittyen työhyvinvointiin. Opinnäytetyö selkeyttää sosiaalialan työntekijöiden työelämästä nousevia haasteita, työhyvinvoinnista ja työkyvyn merkityksestä sekä taustalla olevista ilmiöiden jäsentämisestä. Työn kautta voidaan osoittaa työkykyyn vaikuttavien kuormittavien tekijöiden lisäävän työntekijöiden terveydellisiä riskejä. Yhteiskunnallisesti merkittäviin työtä kuormittaviin riskitekijöihin on suhtauduttava vakavasti ja työntekijöiden työstä palautumisen keinoja pitää huomioida riittävillä jatkuvilla toimenpiteillä yhteistyössä työntekijöiden ja työpaikan esimiestason, johdon sekä työterveyshuollon kanssa.
Avainsanat: Sosiaaliala, työn muutokset, työhyvinvointi, työkyky, kuormittavuus, resilienssi, COVID-19-pandemia
Sivut 58 sivua ja liitteitä 8 sivua
The thesis examined the experiences of social service professionals related to work well-being during the COVID-19 pandemic. An online survey was conducted as part of this qualitative study. The link to the survey was published in two Facebook groups for social service professionals. The survey was answered by 40 different professionals from all over Finland. The research questions set for the thesis serve as the framework of the whole thesis and as the basis for the online survey.
Based on the responses, it can be concluded that the changes affecting social service professionals were not solely negative. A positive attitude towards teleworking was seen to have increased. The flexible forms of work brought on by digitalization emerged positively. Resilience, or the ability to cope despite changes and challenges, promoted work capacity. A negative increase in psycho-social strain emerged from the responses. On the other hand, the professional’s own strengths and the support received from their supervisors and the work community increased their ability to work during the exceptional period.
The thesis provided up-to-date information on the changes in the social service work field and on factors that increase workload or maintain work capacity in relation to work well-being. The thesis clarifies the challenges arising from the working life of social service professionals, about work well-being and the importance of work capacity, and about the structure of the underlying phenomena. Through this thesis, it can be shown that stressors that affect work capacity increase health risks. Socially significant work-related risk factors must be taken seriously and the means of recovery from work must be considered by adequate ongoing measures in Co-operation with employees and the workplace supervisor, management, and occupational health care.
Key words: Social service field, work well-being, change, working capacity, workload, resilience, COVID-19.
Pages: 58 pages, and appendices 8 pages