Espanjassa COVID-19 kriisin aikana asuneiden suomalaisten paluumuuton päätöksenteon merkittävimmät tekijät

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena tutkitaan COVID-19 pandemian vuoksi julistetun hätätilan vaikutuksia ulkosuomalaisten asumistottumuksiin keväällä 2020 Espanjassa. Espanjaan julistettiin silloin valtakunnallinen hätätila, jolla radikaalilla tavalla rajoitettiin ihmisten ulkona liikkumista viruksen leviämisen estämiseksi. Varsinkin Etelä-Espanja on suomalaisten keskuudessa suosittu lomakohde, mutta myös alue, jossa tiedetään monen suomalaisen asuvan ainakin osan vuodesta. Espanjassa hätätilan julistamisen aikaan Suomessa julistettiin poikkeusolot ja siitä syystä valtion rajat suljettiin ja kaikkia ulkomailla olevia suomalaisia kehotettiin palaamaan Suomeen. Työn pääongelmana halutaan selvittää, mitkä tekijät vaikuttivat suomalaisten päätökseen palata Suomeen tai jäädä Espanjaan. Opinnäytetyössä tutkitaan miten ulkosuomalaiset ymmärtävät konsulaatin roolin ja minkälaisia oikeuksia heillä on avunsaantiin vastaavassa tilanteessa ulkoministeriön puolesta. Tietoperustassa esitellään hieman ulkoministeriön toimintaa ja sen alaisuudessa toimivien suurlähetystön sekä Suomen edustustoverkostojen toimintaa ulkomailla. Käsitteiden avaamisen lisäksi kerrotaan erilaisista palveluista, joita nämä edustustoverkostot tarjoavat suomalaisille. Teoriaosuudessa käsitellään kriisiviestintää ja sen päätehtäviä sekä ihmisen kriisiajan käyttäytymistä ja tarpeita. Lisäksi alaongelmina selvitetään mistä ulkosuomalaiset etsivät tietoa ja apua kriisitilanteessa asuessaan ulkomailla. Itse tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja siitä luotiin kysely. Tätä kyselyä jaettiin kahdessa eri Facebook-ryhmässä, jossa oli kohteena olevia suomalaisia, jotka asuvat Espanjassa. Kyselyyn saatiin vastauksia 58 ja näin ollen tuloksia ei voida yleistää koskemaan koko joukkoa suomalaisia Espanjassa ja heidän valintojaan. Vetoketjumallia hyödyntäen, jokaisen luvun lopussa syvennytään kirjoitettuun aiheeseen. Merkittävimpiä päätöksiin vaikuttaneita tekijöitä olivat olleet ihmissuhteet, terveys ja ulkoministeriön kriisiviestintä. Suomeen palanneilla on ollut käsityksenä, että ulkoministeriö kehotti heitä palaamaan kotimaahan kriisin vuoksi. Espanjaan jääneistä taas moni koki, etteivät he ole oikeutettuja ulkoministeriön tarjoamiin kriisiapuihin, sillä päätös ulkomaille muutosta on ollut vapaaehtoinen, eikä heillä ole suomalaista sosiaaliturvaa enää.