Psykiatrisen kriisihoidon kehittäminen VSSHP:n psykoosien hoidon vastuualueella : yksilöllinen kriisihoitosuunnitelma sekä osastojen kriisipaikkakäytännöt
Rekola, Jaakko (2021)
Rekola, Jaakko
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714619
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714619
Tiivistelmä
Psykiatrisen avohoidon kehittäminen ja uusien toimintamallien luominen on välttämätöntä, kun sairaalapaikkoja on vuosien saatossa vähennetty ja hoidon painopistettä siirretty avohoitoon. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilasmäärät ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan tai parhaimmillaankin pysyneet ennallaan. Yhtenä keinona avohoidon joustavaan, tarpeen mukaiseen tehostamiseen, pidetään sairaalan ja avohoidon välimaastoon sijoittuvia palveluita. Tällaisia ovat esimerkiksi liikkuvat, kotiin suunnatut palvelut sekä psykiatristen osastojen matalan kynnyksen kriisihoitokäytännöt.
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää VSSHP:n psykoosien vastuualueen psykiatrista kriisihoitoa luomalla työkaluja potilaslähtöiseen ja joustavaan avohoidon tehostamiseen. Tavoitteena oli kuvata psykoosiosastojen kriisipaikkakäytännöt ja luoda lomakkeet niiden hyödyntämiseksi, sekä luoda kriisihoitosuunnitelmalomake hoidon tehostamisen tarpeen arvioimiseksi. Lisäksi tavoitteena oli luoda ohjeistus lomakkeiden käytöstä sekä esitys niihin liittyvästä työnjaosta sairaalan, avohoidon sekä tehostetun avohoidon välillä.
Olemassa olevia kriisipaikkakäytäntöjä kartoitettiin psykoosien vastuualueen osastojen osastonhoitajien (n=5) puolistrukturoidulla haastattelulla. Lisäksi selvittiin benchmarking-menetelmää soveltaen neljän muun psykiatrisen sairaalan psykoosien hoidon kriisihoitokäytäntöjä. Tulosten perusteella VSSHP:n psykoosiosastojen kriisipaikkakäytäntöjä hyödynnetään vaihtelevasti; siihen vaikuttaa heikentävästi esimerkiksi henkilökunnan vaihtuvuus ja erityisesti vakituisen lääkärin puuttuminen. Yleinen näkemys oli, että kriisipaikkakäytäntöä tulisi tuoda paremmin henkilöstön tietoisuuteen, jotta sitä myös hyödynnettäisiin tehokkaammin. Muissa sairaaloissa, joiden toimintaa tätä kehittämisprojektia varten selvitettiin, ei ollut täysin vastaavaa käytäntöä, mutta kriisiluontoista hoitoa oli pyritty järjestämään muilla keinoin.
Tämän kehittämisprojektin tuotoksena syntyi kriisihoitosuunnitelmalomake liitteineen sekä ohjeistus henkilökunnalle lomakkeen käytöstä. Osastojen kriisipaikkakäytäntöihin liittyen syntyi potilaslomake kriisipaikasta sopimisesta sekä ohjeistus henkilökunnalle. Lisäksi tehtiin esitys potilaan kriisihoitoon osallistuvien VSSHP:n psykoosien hoidon yksiköiden työnjaosta ja yhteistyöstä hoidon tehostamiseen ja koordinointiin liittyen.
Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää VSSHP:n psykoosien vastuualueen psykiatrista kriisihoitoa luomalla työkaluja potilaslähtöiseen ja joustavaan avohoidon tehostamiseen. Tavoitteena oli kuvata psykoosiosastojen kriisipaikkakäytännöt ja luoda lomakkeet niiden hyödyntämiseksi, sekä luoda kriisihoitosuunnitelmalomake hoidon tehostamisen tarpeen arvioimiseksi. Lisäksi tavoitteena oli luoda ohjeistus lomakkeiden käytöstä sekä esitys niihin liittyvästä työnjaosta sairaalan, avohoidon sekä tehostetun avohoidon välillä.
Olemassa olevia kriisipaikkakäytäntöjä kartoitettiin psykoosien vastuualueen osastojen osastonhoitajien (n=5) puolistrukturoidulla haastattelulla. Lisäksi selvittiin benchmarking-menetelmää soveltaen neljän muun psykiatrisen sairaalan psykoosien hoidon kriisihoitokäytäntöjä. Tulosten perusteella VSSHP:n psykoosiosastojen kriisipaikkakäytäntöjä hyödynnetään vaihtelevasti; siihen vaikuttaa heikentävästi esimerkiksi henkilökunnan vaihtuvuus ja erityisesti vakituisen lääkärin puuttuminen. Yleinen näkemys oli, että kriisipaikkakäytäntöä tulisi tuoda paremmin henkilöstön tietoisuuteen, jotta sitä myös hyödynnettäisiin tehokkaammin. Muissa sairaaloissa, joiden toimintaa tätä kehittämisprojektia varten selvitettiin, ei ollut täysin vastaavaa käytäntöä, mutta kriisiluontoista hoitoa oli pyritty järjestämään muilla keinoin.
Tämän kehittämisprojektin tuotoksena syntyi kriisihoitosuunnitelmalomake liitteineen sekä ohjeistus henkilökunnalle lomakkeen käytöstä. Osastojen kriisipaikkakäytäntöihin liittyen syntyi potilaslomake kriisipaikasta sopimisesta sekä ohjeistus henkilökunnalle. Lisäksi tehtiin esitys potilaan kriisihoitoon osallistuvien VSSHP:n psykoosien hoidon yksiköiden työnjaosta ja yhteistyöstä hoidon tehostamiseen ja koordinointiin liittyen.