Palkan ja palkitsemisen vaikutukset työmotivaatioon
Lukanniemi, Tuija (2021)
Lukanniemi, Tuija
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060614591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060614591
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää palkan ja palkitsemisen vaikutukset työmotivaatioon ja tarkoituksena tuottaa analyysi palkan, sen osien ja palkitsemisen vaikutuksista työmotivaatioon. Työssä analysoitiin työhön kerättyjä tietoja muiden opiskelijoiden suhtautumisesta erilaisiin palkkamalleihin, luontoisetuihin ja erilaisiin palkitsemisen muotoihin sekä miten he kokevat niiden vaikuttavan työmotivaatioon. Muutamalta opiskelijalta kerättiin tietoa kyselylomakkeella, jossa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselylomaketta käytettiin sillä kaikkien haastattelu ei ollut mahdollista. Kysymykset käsittelivät analysoinnin kohteena olevia asioita. Kyselylomakkeella koitettiin kartoittaa mahdollisimman laajasti, mahdollisimman vähillä kysymyksillä opiskelijoiden mielipide ja miten nämä opiskelijat kokivat rahallisen palkitsemisen motivoivan heitä.
Kyselylomakkeen vastauksien mukaan työssäkäyvät vastaajat luokittelivat asuntoedun vähemmän motivoivaksi kuin ei työssäkäyvät vastaajat ja tästä vedettiin johtopäätös, että työssäkäyvillä vastaajilla todennäköisesti on jo asunto, josta he eivät ole halukkaita muuttamaan. Laajennettu työterveys arvioitiin kaikkein motivoivimmaksi henkilökuntaeduksi ja merkkipäivälahjat vähiten motivoivimmaksi. Tästä voitiin päätellä, että vastaajat arvostavat panostusta terveyden hoitoon. Kyselylomakkeen tuloksiin todennäköisesti vaikuttivat esimerkiksi pieni vastaajamäärä ja sen uusiminen olisi suositeltavaa.
Työssä kartoitettiin myös, miten motivaatioon voidaan vaikuttaa palkkamallia ja palkitsemista säätämällä sekä mistä motivaatio syntyy. Motivaation synnyn takana ovat motivaatioteorioiden mukaan motiivit, jotka perustuvat ihmisen tarpeisiin ja haluihin. Näihin käsitteisiin pureuduttiin tarkemmin ja koitettiin selvittää miten eri motiivit vaikuttavat ihmisen toimintaan ja voiko näihin motiiveihin vaikuttaa.
Kyselylomakkeen vastauksien mukaan työssäkäyvät vastaajat luokittelivat asuntoedun vähemmän motivoivaksi kuin ei työssäkäyvät vastaajat ja tästä vedettiin johtopäätös, että työssäkäyvillä vastaajilla todennäköisesti on jo asunto, josta he eivät ole halukkaita muuttamaan. Laajennettu työterveys arvioitiin kaikkein motivoivimmaksi henkilökuntaeduksi ja merkkipäivälahjat vähiten motivoivimmaksi. Tästä voitiin päätellä, että vastaajat arvostavat panostusta terveyden hoitoon. Kyselylomakkeen tuloksiin todennäköisesti vaikuttivat esimerkiksi pieni vastaajamäärä ja sen uusiminen olisi suositeltavaa.
Työssä kartoitettiin myös, miten motivaatioon voidaan vaikuttaa palkkamallia ja palkitsemista säätämällä sekä mistä motivaatio syntyy. Motivaation synnyn takana ovat motivaatioteorioiden mukaan motiivit, jotka perustuvat ihmisen tarpeisiin ja haluihin. Näihin käsitteisiin pureuduttiin tarkemmin ja koitettiin selvittää miten eri motiivit vaikuttavat ihmisen toimintaan ja voiko näihin motiiveihin vaikuttaa.