Palopermannon saneeraus : suunnittelijan ohje
Mustonen, Dmitri (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714611
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa palopermannon saneerauksesta ja koostaa aineiston pohjalta suunnittelijan ohje. Palopermannon saneerauksen suunnittelijan ohjeen toteutuksen taustalla oli tilaajan tarve. Opinnäytetyö toteutettiin Suomen Talokeskus Oy:lle.
Tavoitteena oli tuottaa yleinen kuvaus palopermannon saneerauksen prosessista sekä suunnittelijan ohje, jota pystytään hyödyntämään tilaajan projekteissa. Lähtökohtana käytettiin tilaajan projektin tietoja.
Työ toteutettiin perehtymällä korjausrakentamista ja palopermantoa käsittelevään kirjallisuuteen, asetuksiin ja lakeihin. Prosessikuvauksessa käytettiin tilaajan projektin tietoja, joita verrattiin olemassa olevaan kirjallisuuteen korjausrakentamisesta, prosessin kulusta sekä yläpohjien saneerauksesta.
Kehittämistyön lopputuloksena tuotettiin prosessikuvaus, joka toimii pohjana kattavamman suunnittelijan ohjeen toteuttamiselle tulevaisuudessa, ja jota voidaan käyttää alustavana suunnittelijan ohjeena projektin toteutuksessa.
Kehittämistyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että korjausrakentamisen tueksi tarvitaan nykyistä enemmän tutkimusta, kirjallisuutta ja koulutusta. Korjausrakentaminen on kasvussa, minkä vuoksi suunnittelijat ja projektien toteuttajat tarvitsevat ajantasaisia ohjeita työn tueksi. Työn lopputuloksena tuotettu prosessikuvaus vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.
Tavoitteena oli tuottaa yleinen kuvaus palopermannon saneerauksen prosessista sekä suunnittelijan ohje, jota pystytään hyödyntämään tilaajan projekteissa. Lähtökohtana käytettiin tilaajan projektin tietoja.
Työ toteutettiin perehtymällä korjausrakentamista ja palopermantoa käsittelevään kirjallisuuteen, asetuksiin ja lakeihin. Prosessikuvauksessa käytettiin tilaajan projektin tietoja, joita verrattiin olemassa olevaan kirjallisuuteen korjausrakentamisesta, prosessin kulusta sekä yläpohjien saneerauksesta.
Kehittämistyön lopputuloksena tuotettiin prosessikuvaus, joka toimii pohjana kattavamman suunnittelijan ohjeen toteuttamiselle tulevaisuudessa, ja jota voidaan käyttää alustavana suunnittelijan ohjeena projektin toteutuksessa.
Kehittämistyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että korjausrakentamisen tueksi tarvitaan nykyistä enemmän tutkimusta, kirjallisuutta ja koulutusta. Korjausrakentaminen on kasvussa, minkä vuoksi suunnittelijat ja projektien toteuttajat tarvitsevat ajantasaisia ohjeita työn tueksi. Työn lopputuloksena tuotettu prosessikuvaus vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.