Grooven mysteeri, kuinka rytmi elää pulssin ympärillä
Liinamaa, Väinö (2021)
Liinamaa, Väinö
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060614544
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060614544
Tiivistelmä
Rytmisellä elävyydellä on aina ollut suuri rooli soitetussa musiikissa. Se luo musiikkiin erilaisia tasoja ja voi
tuoda siihen tunnetiloja, mitä ei voi saavuttaa pelkästään muilla musiikin elementeillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, miten eri tavoin pulssin ympärillä voi pyöriä eli miten rytminen elävyys toimii
käytännössä mikrotasolla. Tavoitteena oli myös selvittää, miten tällaista soittamista voi opetella itse ja mikä
merkitys rytmisellä elävyydellä on musiikissa nyt ja menneisyydessä.
Tutkimus oli pääosin laadullista, sillä aihe on hyvin subjektiivinen ja riippuvainen kulttuurista, aikakaudesta
ja instrumentista. Oli kylläkin joitain kvantitatiivisia tutkimuksia lähdeaineistossa, mitkä täsmensivät epä-
määräisyyttä ja jotka toivat aiheeseen enemmän konkreettista tarttumapintaa. Tutkimuksessa hyödynnettiin tieteellisen kirjallisuuden lisäksi valmiiksi julkaistua materiaalia, kuten artikkeleita, haastatteluja ja blogikirjoituksia, sekä tutkimusmetodina käytin haastatteluja.
Tutkimuksessa ilmeni, että rytmisen elävyyden merkitys musiikissa on hyvin suuri ja se vaikuttaa todella
paljon musiikissa ilmaantuviin tunnetiloihin, ilman että kuulija välttämättä osaa edes tunnistaa sen merkitystä. Tuli myös ilmi, että rytmisen elävyyden kulttuuri vaihtelee riippuen aikakaudesta, genrestä ja instrumentista.
tuoda siihen tunnetiloja, mitä ei voi saavuttaa pelkästään muilla musiikin elementeillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville, miten eri tavoin pulssin ympärillä voi pyöriä eli miten rytminen elävyys toimii
käytännössä mikrotasolla. Tavoitteena oli myös selvittää, miten tällaista soittamista voi opetella itse ja mikä
merkitys rytmisellä elävyydellä on musiikissa nyt ja menneisyydessä.
Tutkimus oli pääosin laadullista, sillä aihe on hyvin subjektiivinen ja riippuvainen kulttuurista, aikakaudesta
ja instrumentista. Oli kylläkin joitain kvantitatiivisia tutkimuksia lähdeaineistossa, mitkä täsmensivät epä-
määräisyyttä ja jotka toivat aiheeseen enemmän konkreettista tarttumapintaa. Tutkimuksessa hyödynnettiin tieteellisen kirjallisuuden lisäksi valmiiksi julkaistua materiaalia, kuten artikkeleita, haastatteluja ja blogikirjoituksia, sekä tutkimusmetodina käytin haastatteluja.
Tutkimuksessa ilmeni, että rytmisen elävyyden merkitys musiikissa on hyvin suuri ja se vaikuttaa todella
paljon musiikissa ilmaantuviin tunnetiloihin, ilman että kuulija välttämättä osaa edes tunnistaa sen merkitystä. Tuli myös ilmi, että rytmisen elävyyden kulttuuri vaihtelee riippuen aikakaudesta, genrestä ja instrumentista.