Den vuxna astmapatientens förståelse för sin sjukdom: Hur kan den avancerade kliniska sjukskötaren stöda astmapatienten
Nordlund, Maria (2021)
Nordlund, Maria
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714767
Tiivistelmä
Astma on pitkäkestoinen tulehduksellinen sairaus keuhkoputkissa. Pitkäkestoiset tavoitteet astmahoidolle ovat oireiden vähentäminen, heikentymisjaksojen minimointi sekä lääkehoidosta aiheutuvien haittavaikutuksien vähentäminen. Antamalla potilaille koulutusta lääketekniikasta, kannustamalla lääkehoidon aloittamiseen sekä koulutuksen antaminen ovat tärkeitä askelia astman hoidossa. Tämän tutkimuksen päämääränä on tietojen ja ymmärryksen lisääminen 20-75 vuotiaille, kotona asuville ja astmatarkastuksissa käyville astmapotilaille. Tutkimusmenetelmä on inspiroitu toimintatutkimuksesta. Tutkimus johtaa uudenlaisen sovelletun tiedon käyttöön kliinisen asiantuntijan hoitopedagogisessa työssä. Tietojen keräysmenetelmäksi tutkija on valinnut spirometriatuloksia, ja kyselyn vastauksia. Kyselyssä on ollut sekä laadullisia että määrällisiä kysymyksiä. Tiedot analysoidaan sisältöanalyysillä ja kuvailevalla tilastolla.
Tuloksesta käy ilmi, että astma on monivivahteinen sairaus. Potilaan hyvinvointia tavoitellessa on otettava huomioon monia eri tekijöitä. Spirometriatuloksesta käy ilmi, että arvot nousivat suurimmalla osalla. Suurin osa oli myös sitä mieltä, että heidän vointinsa parani hoidon aloittamisen jälkeen. Kliinisen asiantuntijan selkeä ja säännöllinen informointi potilaille koettiin tärkeäksi. Tämä saavutetaan parhaiten potilaan ja hoitajan hyvällä hoitosuhteella. Yhteenveto tutkimuksesta johtaa astmakäsittelysuunnitelmaan kliinisen asiantuntijan käyttöön.
Tuloksesta käy ilmi, että astma on monivivahteinen sairaus. Potilaan hyvinvointia tavoitellessa on otettava huomioon monia eri tekijöitä. Spirometriatuloksesta käy ilmi, että arvot nousivat suurimmalla osalla. Suurin osa oli myös sitä mieltä, että heidän vointinsa parani hoidon aloittamisen jälkeen. Kliinisen asiantuntijan selkeä ja säännöllinen informointi potilaille koettiin tärkeäksi. Tämä saavutetaan parhaiten potilaan ja hoitajan hyvällä hoitosuhteella. Yhteenveto tutkimuksesta johtaa astmakäsittelysuunnitelmaan kliinisen asiantuntijan käyttöön.