TDD-selvityksen kehittämistarpeet tilaajan näkökulmasta
Tontti, Anna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814967
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060814967
Tiivistelmä
TDD-selvitysten tilaaminen on yleistynyt Suomessa 2010-luvulla osana kiinteistötransaktion kohteena olevan kiinteistöomaisuuden due diligence -prosessia tai omina erillisinä selvityksinään. Suomessa TDD-selvityksen muoto ja sisältö on vakiintunut tarkoittamaan käytännössä TDD-kuntoarviota, eräänlaista tavanomaisen kuntoarvio-kunnossapitosuunnitelmaehdotuksen muunnosta.
Työssä selvitettiin, millainen suomalainen TDD-kuntoarvioprosessi ja -raportti on sisällöllisesti ja miten TDD-kuntoarvioprosessia tai -raporttia voisi kehittää, jotta se palvelisi aiempaa paremmin due diligence -prosessia erityisesti toimitilakiinteistöomaisuuden myyjän näkökulmasta.
Työn tutkimusotteeksi valikoitui laadullisella tutkimusotteella tehty tapaustutkimus. Teoriaosio sisälsi kirjallisen aineiston lisäksi kaksi kappaletta semistrukturoituja teemahaastatteluja. Tapaustutkimus sisälsi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian oppilaitosrakennukseen laaditun TDD-selvityksen laadinnan.
Työn lopputuloksena todettiin muun muassa, että TDD-selvityksen tilaamista tai laatimista varten ei ole olemassa suomenkielistä ohjeistusta, joka samalla asemoisi TDD-selvityksen osaksi kiinteistötransaktion DD-prosessia. RT-kortistosta löytyvää kuntoarvio-ohjeistusta voidaan käyttää arvioinnin tukena vain soveltuvin osin. Toiseksi puutteet arvioitavan kiinteistöomaisuuden lähtötiedoissa, lähtötietojen laadussa ja saatavuudessa vaikeuttavat TDD-kuntoarvion laatijan mahdollisuuksia arvioida kiinteistötransaktion kohteena oleva kiinteistöomaisuus luotettavasti, mikä muodostaa itsessään riskin kiinteistötransaktion sujuvuudelle.
Työssä selvitettiin, millainen suomalainen TDD-kuntoarvioprosessi ja -raportti on sisällöllisesti ja miten TDD-kuntoarvioprosessia tai -raporttia voisi kehittää, jotta se palvelisi aiempaa paremmin due diligence -prosessia erityisesti toimitilakiinteistöomaisuuden myyjän näkökulmasta.
Työn tutkimusotteeksi valikoitui laadullisella tutkimusotteella tehty tapaustutkimus. Teoriaosio sisälsi kirjallisen aineiston lisäksi kaksi kappaletta semistrukturoituja teemahaastatteluja. Tapaustutkimus sisälsi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian oppilaitosrakennukseen laaditun TDD-selvityksen laadinnan.
Työn lopputuloksena todettiin muun muassa, että TDD-selvityksen tilaamista tai laatimista varten ei ole olemassa suomenkielistä ohjeistusta, joka samalla asemoisi TDD-selvityksen osaksi kiinteistötransaktion DD-prosessia. RT-kortistosta löytyvää kuntoarvio-ohjeistusta voidaan käyttää arvioinnin tukena vain soveltuvin osin. Toiseksi puutteet arvioitavan kiinteistöomaisuuden lähtötiedoissa, lähtötietojen laadussa ja saatavuudessa vaikeuttavat TDD-kuntoarvion laatijan mahdollisuuksia arvioida kiinteistötransaktion kohteena oleva kiinteistöomaisuus luotettavasti, mikä muodostaa itsessään riskin kiinteistötransaktion sujuvuudelle.