Energiapuuhakkuiden tuotokset erilaisilla monitoimikoneen hakkuupäillä
Heikkilä, Antti (2021)
Lataukset:
Heikkilä, Antti
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060714864
Tiivistelmä
Energiapuun korjuu on saanut uusia muotoja viimeisien vuosikymmenien aikana. Halkojen hakkuusta on siirrytty energiapuun hakettamiseen energiarangasta, kokopuusta ja kannoista. Energiapuun keruu on siirtynyt avohakkuilta nuoriin kasvatusmetsiköihin, ja myös koneet ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää puunkorjuun kannattavuutta erilaisilla hakkuupäillä erityyppisillä energiapuukohteilla.
Opinnäytetyössä verrattiin neljän eri hakkuupään määriä kahdeksalta eri hakkuu kohteelta. Kohteita oli kuivalla, kuivahkolla ja tuoreella kankaalla. Hakkuut suuntautuivat nuoriin kasvatusmetsiköihin. Kohteilta mitattiin puuston runkolukumäärä, rinnankorkeusläpimitta ja pituus. Vertailussa käytettiin neljän eri hakkuukoneen tietoja: kahden harvesteripään, yhden syöttävän giljotiinikouran ja energiakouran tuloksia.
Saadut tulokset perustuvat mittaajan omiin mittauksiin, ja hakkuukoneilta saatuihin tietoihin. Tuloksia vertailtiin myös Evon opetusmetsän hakkuisiin, Satu Peuran, Samuel Nikulan ja Hannu Suopellonmäen opinnäytetöihin perustuen
Suurin kaadetun puuston kokonaismäärä hehtaarilta saatiin energiakouralla ja suurin keskikoko litroina harvesterikouralla. Vertailujen jälkeen saatiin suuntaa antavia tietoja minkälaisille kasvupohjille eri hakkuupäät soveltuvat ja kuinka monta kuutiometriä miltäkin hakkuupäältä keskimäärin tulisi. Energiakoura sopii parhaiten ylitiheisiin ja rinnankorkeusläpimitaltaan pieniin metsiin, syöttävä giljotiini reheville kasvupohjille, joissa puusto on sekametsikköä ja harvesterikoura hyvin hoidettuihin, lähellä varttuneen metsikön kriteereitä oleviin nuoriin kasvatusmetsiköihin. Lisätutkimuksia tarvitaan koneiden kannattavuudesta sekä energiapuuhakkuun vaikutuksista nuoriin kasvatusmetsiin.
Opinnäytetyössä verrattiin neljän eri hakkuupään määriä kahdeksalta eri hakkuu kohteelta. Kohteita oli kuivalla, kuivahkolla ja tuoreella kankaalla. Hakkuut suuntautuivat nuoriin kasvatusmetsiköihin. Kohteilta mitattiin puuston runkolukumäärä, rinnankorkeusläpimitta ja pituus. Vertailussa käytettiin neljän eri hakkuukoneen tietoja: kahden harvesteripään, yhden syöttävän giljotiinikouran ja energiakouran tuloksia.
Saadut tulokset perustuvat mittaajan omiin mittauksiin, ja hakkuukoneilta saatuihin tietoihin. Tuloksia vertailtiin myös Evon opetusmetsän hakkuisiin, Satu Peuran, Samuel Nikulan ja Hannu Suopellonmäen opinnäytetöihin perustuen
Suurin kaadetun puuston kokonaismäärä hehtaarilta saatiin energiakouralla ja suurin keskikoko litroina harvesterikouralla. Vertailujen jälkeen saatiin suuntaa antavia tietoja minkälaisille kasvupohjille eri hakkuupäät soveltuvat ja kuinka monta kuutiometriä miltäkin hakkuupäältä keskimäärin tulisi. Energiakoura sopii parhaiten ylitiheisiin ja rinnankorkeusläpimitaltaan pieniin metsiin, syöttävä giljotiini reheville kasvupohjille, joissa puusto on sekametsikköä ja harvesterikoura hyvin hoidettuihin, lähellä varttuneen metsikön kriteereitä oleviin nuoriin kasvatusmetsiköihin. Lisätutkimuksia tarvitaan koneiden kannattavuudesta sekä energiapuuhakkuun vaikutuksista nuoriin kasvatusmetsiin.