Äänittäminen pedagogisena työkaluna: Katsaus äänittämisen käyttämiseen instrumenttiopetuksen apuvälineenä
Saira, Aki-Lassi (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060915271
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten instrumenttiopetuksessa hyödynnetään äänittämistä. Tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, millaisia kokemuksia instrumenttiopettajilla oli äänittämisestä, miten he ovat hyödyntäneet äänittämistä opetuksen tukena, miten teknologian kehitys on vaikuttanut äänittämisen käyttämiseen ja minkälaista teknologiaa äänittämiseen on käytetty. Nykyaikainen teknologia on tehnyt äänittämisestä helppoa ja edullista, joten sen käyttäminen opetuksen apuvälineenä on yleistynyt ja aihe on ajankohtainen.
Tiedonhankkimismenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, jotka toteutettiin sähköpostin välityksellä. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta musiikkiopistoissa työskentelevää instrumenttiopettajaa, joilla oli kokemusta äänittämisen käyttämisestä osana opetustyötä. Sähköpostihaastattelut toteutettiin keväällä 2021. Haastattelujen lisäksi tausta-aineistoksi koostettiin tutkimusaihetta taustoittava teoriaosuus, joka käsitteli oppimisen taustatekijöitä, jotka liittyvät äänittämisen pedagogiseen hyödyntämiseen ja äänittämiseen käytettyä teknologiaa. Teoriaosuudessa äänittäminen kontekstoitiin opettamisen apuvälineeksi. Opinnäytetyössä käsiteltiin äänittämistä myös dokumentoinnin ja kuuntelukasvatuksen näkökulmasta.
Tutkimustuloksiin päädyttiin analysoimalla haastattelut käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin avulla saavutettiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimusjoukossa äänittämisen käyttäminen koettiin hyödyllisenä ja opetusta tehostavana metodina. Teknologian kehitys oli vaikuttanut selvästi äänittämisen hyödyntämiseen ja äänittämisen käyttöä osana opetusta aiottiin suosia myös tulevaisuudessa.
Opinnäytetyöstä voivat hyötyä instrumenttiopettajat, soitonopiskelijat sekä instrumenttiopettajiksi opiskelevat. Työstä saa myös näkökulman digitaalisen murroksen vaikutuksista instrumenttiopetukseen, sekä yleistä tietoa äänittämisen hyödyntämisestä osana soitonopetusta.
Tiedonhankkimismenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja, jotka toteutettiin sähköpostin välityksellä. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta musiikkiopistoissa työskentelevää instrumenttiopettajaa, joilla oli kokemusta äänittämisen käyttämisestä osana opetustyötä. Sähköpostihaastattelut toteutettiin keväällä 2021. Haastattelujen lisäksi tausta-aineistoksi koostettiin tutkimusaihetta taustoittava teoriaosuus, joka käsitteli oppimisen taustatekijöitä, jotka liittyvät äänittämisen pedagogiseen hyödyntämiseen ja äänittämiseen käytettyä teknologiaa. Teoriaosuudessa äänittäminen kontekstoitiin opettamisen apuvälineeksi. Opinnäytetyössä käsiteltiin äänittämistä myös dokumentoinnin ja kuuntelukasvatuksen näkökulmasta.
Tutkimustuloksiin päädyttiin analysoimalla haastattelut käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysin avulla saavutettiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. Tutkimusjoukossa äänittämisen käyttäminen koettiin hyödyllisenä ja opetusta tehostavana metodina. Teknologian kehitys oli vaikuttanut selvästi äänittämisen hyödyntämiseen ja äänittämisen käyttöä osana opetusta aiottiin suosia myös tulevaisuudessa.
Opinnäytetyöstä voivat hyötyä instrumenttiopettajat, soitonopiskelijat sekä instrumenttiopettajiksi opiskelevat. Työstä saa myös näkökulman digitaalisen murroksen vaikutuksista instrumenttiopetukseen, sekä yleistä tietoa äänittämisen hyödyntämisestä osana soitonopetusta.