Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Ruokahävikin syntymiseen johtavia syitä alakouluissa: 10–12-vuotiaiden lasten suhtautuminen kouluruokailuun
Kauppila, Mila (2021)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060815153
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe muodostui toimeksiantajan, ruokahävikin vähentämiseen keskittyvän Wasteless-hankkeen kautta. Hankkeessa tehtiin huolestuttava huomio, että 4–6.-luokkalaiset lapset jättävät yhä useammin koululounaan syömättä, ja siitä aiheutuu tarpeetonta ruokahävikkiä. Kyseiselle ikäryhmälle ei juurikaan ole tehty tutkimuksia, joista selviäisi, miten he suhtautuvat kouluruokailuun. Työn tavoitteena oli ymmärtää paremmin 4–6.-luokkalaisten lasten suhtautumista kouluruokailua kohtaan, ja sitä kautta mahdollisia syitä sille, miksi lautaselle otettua koululounasta päätyy ruokahävikiksi.
Tutkimukseen osallistui 27 viidennen luokan oppilasta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevasta alakoulusta. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselyllä, joka muodostui kolmesta teemasta: kouluruokailu, välipala koulupäivän aikana ja ruokahävikki. Teemat valikoituivat teoriapohjan kautta. Tutkimuskysymyksissä selvitettiin kouluruokailun aiheuttamia tuntemuksia lapsissa sekä kartoitettiin heidän ymmärrystään koululounaan ja ruokahävikin välisistä suhteista. Kyselyllä selvitettiin myös koulupäivän aikana nautittavan välipalan osuutta koululounaan syömättä jättämiseen. Tutkimuksessa käytettiin pääosin laadullista analyysia, mutta koululounaan eri osien suosiota analysointiin ainoastaan määrällisesti.
Tulokset osoittivat, että päällimmäisinä syinä koululounaan syömättä jättämiselle olivat ruoan ominaisuuksien lisäksi ruokailutilanteen aiheuttamat tunteet, jotka eivät liity itse ruokaan. Kouluruokailutilanne koettiin hyvin erilaisina kokemuksina tuloksien mukaan, ja osa kokemuksien aiheuttamista tunteista ajoi lapsia jättämään koululounaan syömättä. Tuloksia voidaan hyödyntää Wasteless-hankkeen kehittämistyössä, ja ne sopivat kouluruokailun kehitystyöhön mainiosti. Kouluruokailun aiheuttamien tuntemuksien yhteys kouluruokailun nauttimiseen vaatii kuitenkin lisätutkimusta, sillä tietoa suoraan lapsilta ei ole vielä tarpeeksi. Myös lasten ruokahävikkiin suhtautumista olisi syytä tutkia lisää, jotta ruokahävikin vähentämisen kehitystoimet voitaisiin kohdistaa oikeisiin kohteisiin.
Tutkimukseen osallistui 27 viidennen luokan oppilasta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevasta alakoulusta. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselyllä, joka muodostui kolmesta teemasta: kouluruokailu, välipala koulupäivän aikana ja ruokahävikki. Teemat valikoituivat teoriapohjan kautta. Tutkimuskysymyksissä selvitettiin kouluruokailun aiheuttamia tuntemuksia lapsissa sekä kartoitettiin heidän ymmärrystään koululounaan ja ruokahävikin välisistä suhteista. Kyselyllä selvitettiin myös koulupäivän aikana nautittavan välipalan osuutta koululounaan syömättä jättämiseen. Tutkimuksessa käytettiin pääosin laadullista analyysia, mutta koululounaan eri osien suosiota analysointiin ainoastaan määrällisesti.
Tulokset osoittivat, että päällimmäisinä syinä koululounaan syömättä jättämiselle olivat ruoan ominaisuuksien lisäksi ruokailutilanteen aiheuttamat tunteet, jotka eivät liity itse ruokaan. Kouluruokailutilanne koettiin hyvin erilaisina kokemuksina tuloksien mukaan, ja osa kokemuksien aiheuttamista tunteista ajoi lapsia jättämään koululounaan syömättä. Tuloksia voidaan hyödyntää Wasteless-hankkeen kehittämistyössä, ja ne sopivat kouluruokailun kehitystyöhön mainiosti. Kouluruokailun aiheuttamien tuntemuksien yhteys kouluruokailun nauttimiseen vaatii kuitenkin lisätutkimusta, sillä tietoa suoraan lapsilta ei ole vielä tarpeeksi. Myös lasten ruokahävikkiin suhtautumista olisi syytä tutkia lisää, jotta ruokahävikin vähentämisen kehitystoimet voitaisiin kohdistaa oikeisiin kohteisiin.