Valmiussuunnitelma häiriötilanteiden hoidossa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kyselytutkimuksena, käyttivätkö Puolustusvoimien sidosryhmät valmiussuunnitelmiaan koronan aiheuttamien haasteiden hoidossa. Tarkoituksena oli osoittaa, että valmiussuunnittelulla yritys voi poikkeusolojen varautumisen lisäksi saada hyötyjä myös normaaliolojen häiriötilanteiden hoidossa.

Puolustusvoimien huolto- ja logistiikkajärjestelmät tukeutuvat yhä enemmän omassa toiminnassaan yhteiskunnan muihin toimijoihin. Puolustusvoimat tekee tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa sopimuksia, joilla sovitaan palvelun tuottamisesta normaalioloissa sekä normaalilolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sopimuksissa Puolustusvoimat voi velvoittaa sidosryhmää tekemään valmiussuunnittelua ja laatimaan valmiussuunnitelman. Valmiussuunnitelmalla pyritän varautumaan poikkeaviin tilanteisiin sekä selviytymään niissä niin, että sidosryhmä voi keskeytyksettä tuottaa Puolustusvoimille sovittuja palveluita.

Tutkimuksen ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, kuinka moni kyselyyn vastanneista sidosryhmistä käytti valmiussuunnitelmaa koronakriisin hoidossa. Samalla selvitettiin sitä, oliko sidosryhmillä jotain muita ennalta tehtyjä suunnitelmia tai menetelmiä kriisin hoitoon. Toisena tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, miten valmiussuunnitelma soveltui kriisin hoitoon ja oliko sidosryhmä löytänyt kehityskohteita valmiussuunnitelman sisältöön liittyen.

Tutkimuksen tuloksena saatiin tieto siitä, mitä menetelmiä kyselyyn vastanneet olivat käyttäneet kriisin vaikutusten minimoimiseksi sekä esityksiä valmiussuunnittelun ja valmiussuunnitelman kehittämisestä.

Through surveying, this thesis sought to establish whether the various stakeholders of the Finnish Defence Forces resorted to using their contingency plans in order to address the challenges caused by the COVID-19 pandemic. The hypothesis establishes that, in addition to having prepared for the states of emergency, contingency planning may also provide benefits to a company when addressing disruptions to states of normality.

The logistics systems of the Finnish Defence Forces rely increasingly on the other societal stakeholders to support their own functions. As such, the Defence Forces enter into agreements with its stakeholders. This is done to ensure the provision of services under normal conditions, during severe disruptions to normality, and under states of emergency. Under these agreements, the stakeholders may be obligated to do contingency planning and write a contingency plan by the Defence Forces. A contingency plan strives to ensure preparedness under unusual circumstances and survive under them in a way that allows the stakeholder to provide its agreed services to the Finnish Defence Forces without interruptions.

The primary goal of the research was to find out how many of the stakeholders answering the survey had a contingency plan in place to address the COVID-19 crisis. Simultaneous examinations were done regarding whether these stakeholders had any additional preparatory plans or processes in place for crisis management. The secondary goal was to collect data regarding how contingency planning suited crisis management and whether the stakeholder had found any targets to improve regarding the contents of the contingency plan.

The results of this survey enabled both the deduction of what methods the respondents had used to minimize the effects of the crisis and what proposals were made to improve contingency planning.