Nuoren sisäisen elämänhallinnan tukeminen siirtymisessä sijoituksesta jälkihuoltoon

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sijaishuollon nuoret kokivat omat elämänhallintataitonsa ja tuen tarpeensa sijoituksen aikana sekä siirtyessään jälkihuoltoon. Tavoitteena oli nostaa esille, millaisia sisäisiä elämänhallinnan tarpeita nuoret kokevat ja tuottaa tietoa, miten jälkihuolto tuki nuoria itsenäistymisessä ja omien elämänhallintataitojen kehittymisessä sekä miten jälkihuoltoa voisi kehittää tukemaan paremmin itsenäistyvän nuoren sisäisiä elämänhallintaitoja.

Tutkimus on toteutettiin kvalitatiivisena. Tutkimusaineisto kerättiin kahdelta sijaishuollon nuorelta jälkihuollon eri vaiheista. Haastatelluista nuorista ensimmäinen oli jälkihuoltosopimuksen piirissä ja toisen nuoren jälkihuolto oli päättymässä. Haastattelut toteutettiin kasvokkain avoimena haastatteluna syvähaastattelumenetelmällä, jolloin saatiin tarkemmin tietoa haastateltavien omista kokemuksista. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Teoriaosuus koostuu lastensuojeluprosessin esittelystä, nuoren itsenäistymisestä aikuisuuteen ja elämänhallinnan sekä toimijuuden käsitteiden määrittelyistä.

Tutkimuksen tuloksena korostui jälkihuollon yksilöllistämisen tärkeys jo sijaishuollon aikana. Se on avain nuoren menestyksekkääseen itsenäistymiseen. Tutkimustulosten perusteella voidaan kehittää ja helpottaa nuorten itsenäistymisen siirtymävaiheita ja luoda menetelmiä jälkihuollon työntekijöille.

Sijaishuollon nuorta voisi osallistaa yhä enemmän siten, että nuorelle annettaisiin mahdollisuuksia kartoittaa kokemansa huolet jälkihuollon suunnitelmaan. Niihin voitaisiin keksiä konkreettisia harjoitteita ennen siirtymistä jälkihuoltoon. Nuoren itsenäistymisen harjoittelu voisi alkaa varhaisemmassa vaiheessa jälkihuollon prosessia. Lisäksi olisi toivottavaa, että nuori saisi määritellä työntekijän roolin itsenäistymisen eri vaiheisiin.

Tulevaisuudessa olisi hyvä, että yhä useampi sijaishuollon nuori saisi yksilöllistää omaa jälkihuollon suunnitelmaansa ja näin tuoda esiin omia haasteitaan itsenäistymisen prosessissa.

The purpose was to find out how the young people in the foster care experienced their own life management skills and the need for support during the placement, as well as when moving to aftercare. The purpose of the research was to highlight how aftercare supported their independence and their life management skills.

The aims were to provide information on how aftercare helped young people become independent and develop their own life management skills, and how to develop after-care to better support young people's inner life management skills and to highlight the kind of inner life management needs that young people experienced.

The study was qualitative in nature and the data were collected through interviews from two young people in the foster care. The data were analyzed through content analysis.

Results showed the importance of personalizing aftercare. It is the key to the young people’s independency. Based on the results of the research, it is possible to develop and facilitate the transition phases to independence and to create methods for post-care workers.

The results showed that the young person in the foster care could be more involved in the foster care. Providing opportunities to chart the concerns they have experienced in the after-care plan and to come up with concrete exercises before moving to aftercare. Exercise for young people's independence could start an after-care process at an early stage and that young people could define the employee's role in the various phases of independence.

In the future, it would be good for more and more young people in the foster care to be able to personalize their own after-care plan and thus raise their own challenges in the process of independence.