Verenkiertovajauspotilaan tilan arviointi
Mustonen-Välimaa, Joanna; Volanto, Anna (2021)
Mustonen-Välimaa, Joanna
Volanto, Anna
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061015634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021061015634
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millä tavoilla verenkiertovajauspotilaan tilaa arvioidaan. Tavoitteena oli tuottaa tietoa verenkiertovajauspotilaan tilan arvioinnista sekä lisätä terveysalan ammattilaisten ja opiskelijoiden osaamista aiheesta. Tutkimuskysymyksemme oli: Miten verenkiertovajauspotilaan tilaa arvioidaan?
Tämä opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena systemaattista tiedonhakua käyttäen. Käytettyjä tietokantoja olivat Medic, PubMed ja CINAHL. Tiedonhaussa hyödynnettiin myös manuaalista hakua. Kerätystä aineistosta etsittiin vastauksia tutkimuskysymykseemme ja tästä materiaalista muodostettiin teemoittelun avulla erilaisia ryhmiä jäsentämään saatuja tutkimustuloksia. Kirjallisuuskatsauksessa työhön sopivia tutkimuksia löydettiin yhteensä kymmenen.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että verenkiertovajauspotilaan hoidossa invasiivinen verenpaineen mittaus on luotettavin ja tarkin tapa monitoroida ja arvioida potilaan tilaa. Keskiverenpaine eli MAP on tarkempi ja luotettavampi verenkiertovajauspotilaan tilan arvioimisessa kuin systolinen verenpaine. Kriittisesti sairaiden verenkiertovajauspotilaiden kliinisen tilan arvioimiseen käytetään edellä mainittujen lisäksi myös muita menetelmiä, kuten pulssin monitorointia, happisaturaation seuraamista sekä elektrokardiogrammia (EKG) eli sydänsähkökäyrän arviointia.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena systemaattista tiedonhakua käyttäen. Käytettyjä tietokantoja olivat Medic, PubMed ja CINAHL. Tiedonhaussa hyödynnettiin myös manuaalista hakua. Kerätystä aineistosta etsittiin vastauksia tutkimuskysymykseemme ja tästä materiaalista muodostettiin teemoittelun avulla erilaisia ryhmiä jäsentämään saatuja tutkimustuloksia. Kirjallisuuskatsauksessa työhön sopivia tutkimuksia löydettiin yhteensä kymmenen.
Tutkimuksen tuloksista selvisi, että verenkiertovajauspotilaan hoidossa invasiivinen verenpaineen mittaus on luotettavin ja tarkin tapa monitoroida ja arvioida potilaan tilaa. Keskiverenpaine eli MAP on tarkempi ja luotettavampi verenkiertovajauspotilaan tilan arvioimisessa kuin systolinen verenpaine. Kriittisesti sairaiden verenkiertovajauspotilaiden kliinisen tilan arvioimiseen käytetään edellä mainittujen lisäksi myös muita menetelmiä, kuten pulssin monitorointia, happisaturaation seuraamista sekä elektrokardiogrammia (EKG) eli sydänsähkökäyrän arviointia.